Romanus oli Kesarean lähellä olevasta kylästä kotoisin oleva diakoni, joka toimi myös saarnaajana, opettajana ja eksorkistina. Tämä viimeksi mainittu tehtävä tarkoittaa, että hänen luokseen tuotiin pahojen henkien riivaamia ihmisiä, joista hän ajoi henget ulos samalla tavoin kuin Jeesus lihansa päivinä ajoi ulos riivaajia.
Niin hän nousi ja meni sieltä Tyron ja Sidonin maan ääriin, ja meni sisälle huoneeseen, eikä tahtonut sitä kenellekään antaa tietää: ja ei hän taitanut salaa olla.Romanus oli paikalla Antiokian kaupungissa väen keskellä, kun tuli määräys, että jokaisen on uhrattava keisarille kuolemanrangaistuksen uhalla. Hän näki miten peloissaan monet kaupunkilaiset olivat ja miten monet kristityt antoivat periksi ja uhrasivat riivaajille.
Sillä kuin yksi vaimo kuuli hänestä, jonka vähällä tyttärellä oli saastainen henki, niin se tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen,
(Mutta vaimo oli Gregiläinen, Syrophenisiassa syntynyt) ja hän rukoili häntä ajamaan pois p.erkelettä hänen tyttärestänsä.
Niin Jesus sanoi hänelle: salli ensin lapset ravittaa; sillä ei se ole kohtuullinen, ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.
Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: tosin Herra: syövät penikatkin pöydän alla lasten muruista.
Ja hän sanoi hänelle: tämän puheen tähden mene: p.erkele läksi ulos sinun tyttärestäs.
Ja kuin hän meni kotiansa, löysi hän perkeleen lähteneeksi ulos ja tyttärensä makaavan vuoteessa.
Markus 7:24-30
Näkemästään kiivastuneena hän pelkäämättä alkoi suurella äänellä nuhdella ja rohkaista paikalla olijoita käyttäen puhetaidon, retoriikan, keinoja asettaen vastakkain syvyyden synkeydet ja taivaan kirkkauden ja valon.
"pelon tähden he vapisten menivät uhraamaan. Tämä kiihkeä mies ei kyennyt enempää katsomaan tätä surullista näytelmää tuntien sääliä heitä kohtaan, jotka olivat kuin pimeydessä hapuillen kohti jyrkännettä kulkevia. Hän asetti heidän eteensä kuin nousevan auringon uskon opin Jumalasta huutaen ja sanoen:"Romanuksen rohkea julistus ja pelkäämätön asenne vaikutti kuulijoihin ja monet päättivät sittenkin olla uhraamatta.
" Mihin teitä viedään, oi ihmiset? Oletteko kumartuneet heitettäviksi synkkään kuiluun? Kohottakaa ymmärryksen katseenne kohti korkeutta ja kaiken yllä havaitsette Jumalan ja Vapahtajan maailman ääriin asti. Älkää hylätkö teille annettuja käskyjä, sillä silloin riivaajien palvonnan jumalattomat erehdykset tarttuvat teihin. Muistakaa myös kaikkivaltiaan Jumalan tuomiota"
Eusebius
Viranomaiset tarttuivat tähän Jumalan mieheen ja veivät hänet tuomarin eteen, joka antoi määräyksen, että hänet tulee polttaa elävältä. Tämä oli keisari Galeriuksen suosittelema rangaistus kristityille, joka eivät suostuneet uhraamaan ja lukuisat Jeesuksen seuraajat jotuivat kokemaan tämän hirveän tuskallisen kuoleman.
Antiokian keskellä valmisteltiin teloituspaikalla roviota ja koottiin puita ihmisen polttamiseksi. Eusebius kertoo, että tässä vaiheessa itse keisari Diocletianus sai kuulla tapahtumasta ja puuttui annettuun tuomioon. Tämä on hyvin tärkeä yksityiskohta joka osoittaa, miten aktiivisesti mahtava augustus seurasi itse provinsseissa käytyä taistelua Kristusta ja tämän seuraajia vastaan.
Diocletianus sanoi, että miehen puheet olivat silkkaa tyhmyrin puhetta, joka ei ansainnut polttamista roviolla. Sen sijaan "armollinen hallitsija" käski vain leikata kieli tämän typeryksen suusta. (Voimme vain arvailla Diocletianuksen motiivia. Ilmeisesti Romanuksen julistus oli niin voimakasta, että hän arveli tämän parhaaksi vastaukseksi kansanjoukkoja ajatellen?)
Siellä Antiokian torilla sotilas näytti Romanuksen suusta leikattua vertavuotavaa kieltä yleisölle, kun mokoma mies alkoi Jumalan voimasta julistaa entistä suuremmalla voimalla "aivan kuin Jeesus olisi hänen vierellään" ylistäen Jumalaa ja kehottaen kuulijoita uskomaan.
Hänet vietiin nyt kidutettavaksi jalkapuuhun ja siellä sitten kuristettiin kuoliaaksi.
...
Huomaa, että tämä ihmeellinen kertomus on tullut Eusebiuksen tietoon Antiokian kaupungista eikä Kesareasta, jossa hän itse seurasi tapahtumia. Voimme siis hyvin perustein epäillä moista tapausta, että ihminen puhuu vaikka kieli on suusta leikattu. Eihän ihmeitä oikeasti tapahdu, eikä Jeesus pysty saamaan mykkää puhumaan, eihän?
Tuhansin kielin
1. Tuhansin kielin, oi jos voisin
ma Jumalaani ylistää
Ja kiitoksehen, niinkuin soisin,
mun mielen maasta ylentää,
niin riemuiten mä puhkeisin
Herralle kiitoslauluihin
2. Mutt´ heikko on mun kiitokseni
ylistysuhrin’ köyhä on.
Oi jospa yhtyis’ virteheni
myös luomakunta loputon
Ihmeitä luojan lausumaan
Herralle tuomaan kiitostaan
3. Oi kuule köyhä kiitokseni
mun Jumalani armoinen
Paremmin soipi säveleni
kun luokses pääsen taivaaseen
Tuhansin kielin silloin oi
autuitten kiitos sulle soi!
4. Nyt nouse turhuudesta mieli,
tomusta, sielu, kohoa.
Ylistä Herraa, kiitä kieli:
oi pyhä, suuri Jumala!
Sinulle kiitos loputon!
Kunnia, voima sinun on.
5. Oi kuule köyhä kiitokseni
nyt armollinen Jumala!
Paremmin kerran sydämeni
perillä kiittää taivaassa.
Tuhansin kielin silloin, oi,
pyhien kiitoslaulu soi.
sanat Johann Mentzer
sävel Armas Maasalo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti