Diocletianus

"Istanbul - Museo archeol. - Diocleziano (284-305 d.C.) - Foto G. Dall'Orto 28-5-2006"
by G.dallorto - Own work. Licensed under Attribution via Wikimedia Commons

Diocletianuksen (245 - 311) nousu maailman väkevimmän valtakunnan hallitsijaksi on lyhyen Deciuksesta alkavan katsauksemmekin perusteella tuttu tarina - hevosmies mikä hevosmies!

Mutta hänen noin kaksikymmentä vuotta kestänyt hallitusaikansa 284 - 305 on kaikkea muuta kuin tavanomainen ja edustaa siihen asti kauheinta Kristuksen seurakunnan kärsimysten aikaa. Jeesuksen omat saivat kokea kaiken sen fyysisen ja henkisen tuskan, minkä vain ihminen voi toiselle ihmiselle aiheuttaa.

Lohikäärme riehui omiensa kautta - huomaa, että henkivallat tarvitsevat ihmisiä toteuttamaan aivoituksiaan. Jeesus kärsi omiensa kanssa, jotka täyttivät sitä, mikä Kristuksen kärsimyksistä vielä puuttuu. Näinhän itsekin marttyyrinä kuollut apostoli Paavali kirjoitti Kolossan seurakunnalle

"Joka nyt minun vaivoistani iloitsen, jotka minä kärsin teidän edestänne, ja täytän Kristuksen kärsimiset minun lihassani hänen ruumiinsa edestä, joka on seurakunta," Kol 1:24

Kärsimistä, kärsimistä, heikkoutta, vainoa, ahdistusta, verenvuodatusta, kuolemaa .... siinäkö Jumalan lasten osa? Missä Jeesus, jolle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä?

Mutta nyt oli käsillä ratkaisutaistelu ja Herra Jeesus otti miekan huotrasta ja sivalsi niin, että lohikäärme muistaa sen tänäkin päivänä ja koettaa ivaillen ja valehdellen peittää kärsimäänsä murskatappiota. Sen muistaminen kun voisi jotain Jumalan lasta rohkaista onnettomuuksien, sotien, kärsimysten keskellä näyttäen, että meidän Herramme sekä voi että tahtoo auttaa. Hän on vielä läsnä eikä ole jättänyt tätä piskuista laumaa ja on niin suuri, että voi huolehtia sinun ja minun pienimmistäkin asioista.

Koska asiaa on kovin paljon ja tapahtumat monimutkaisia ymmärtää ja samalla yhä niin ajankohtaisia tänään, jaan Diocletianuksen ajan tutkistelun useampaan avaukseen keskittyen niissä eri aiheisiin, jotka kaikki liittyvät Taivasten valtakunnan asiaan.

Nousu hallitsijaksi
Kuten monet kenraali-keisarit häntä ennen, Diocletianus ei myöskään ollut korkeaa roomalaista sukua, vaan tavallisen perheen lapsi, joka syntyi 244 tai 245 Salonan kaupungissa Dalmatiasta (lähellä nykyistä Splitin kaupunkia Kroatiassa). On jopa mahdollista, että hänen kirjurin ammattia harjoittanut isänsä oli vapautettu orja. Historian lähteet eivät kerro hänestä juuri mitään ennen vuotta 282, kun hän tulee kirjoihin ja kansiin korkea-arvoisena keisari Caruksen henkivartijakaartin ratsuväen komentajana (protectores domestici, "kotiväen puolustajat").

Tästä voimme päätellä, että kuten monet edeltäjänsä, hän oli etevä ja rohkea ratsumies Rooman eskadroonissa, jota legioonalaiset arvostivat ja jonka käsiin keisari luotti henkensä.

Kuten edellä olemme nähneet, keisari Carus kaatui yllättäen Persian vastaisella sotaretkellä, samoin outo sairaus, ehkä myrkytys, vei hänen asettamansa keisari Numerianuksen. Kertaamme, että senaatin asettaman keisari Carinuksen joukot kohtasivat armeijan keisariksi huutaman Diocletianuksen joukot Margus-joen taistelussa (Moravia) heinäkuussa 285 ja armeija hylkäsi Carinuksen, hänet murhattiin, ja legioonat asettuivat Diocletianuksen johtoon.

Legioonalaiset eivät ole turhaa porukkaa, reippaita, rajuja, kuolemaan asti uskollisia, pelottavia sotureita, jotka löivät kaikki sen ajan armeijat ja barbaarien joukot. Eivät he mitään pikku-ukkoa olisi keisariksi huutaneet, ja Diocletianus ei totisesti ollut mikään pikku-ukko. Eräs Rooman historian merkittävistä keisareista, joka lujitti Aurelianuksen saavutukset ja johti valtakunnan asioita isän kädellä.


Maximianus keisariksi rinnalle
Levottomat vuosikymmenet ja lukuisten keisarien murhat opettivat, ja heti vatlaan noustuaan 285 Diocletianus valitsi luotetun kaverinsa rinnalleen hallitsijaksi ja keisariksi

Diocletianus oli Augustus ja Maximian oli Caesar - klassisen Rooman kuuluisimpien keisarien nimien mukaan. (Muistamme, että keisari Augustus mainitaan Luukkaan jouluevankeliumissa "koko maailman verollepanijana").

Oli kuitenkin selvä, että Maximian (250 - 310) oli "apukeisari" ja sellaisena hän pysyi kaikista vallananastamisen kiusauksista ja tilaisuuksista huolimatta, Diocletianuksen uskollisena oikeana kätenä.


Hengellinen sota saa muotoa
Mutta keisarin asettamisen jälkeen alkaa Diocletianuksen henkilössä näkyä jotain sellaista hengellistä suuntausta, mitä hänen edeltäjiensä olemuksissa ei ollut. Koska Diocletianus ja Maximianus nousivat tavallisen kansan parista eivätkä olleet keskenään sukua, augustus Diocletianus alkoi rakentaa uskonnollista perustaa heidän yhteiselle hallitukselleen.

Diocletianus antoi itselleen kunnianimen Iovus (Jupiter) ja Maximianukselle Herculius (Herkules). Jumalten sukua siis...

Nimet sisälsivät Rooman perinteisen uskonnon vahvoja nimiä ja ne merkitsivät, että Diocletianus on kaikkivaltias hallitsija ja Maximianus on hänen sankarillinen avustajansa, joka suurin teoin johtaa Roomaa loistoon ja kunniaan.

Me voimme kristittyinä nähdä tässä lohikäärmeen kiiluvat silmät - tästä kierros miehen kohdalla alkoi muuttua syöksykierteeksi, jonka lopulla Diocletianus vaati, että häntä kutsutaan arvonimellä Herra Jumala (dominus et deus).