keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Jeesus

"Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan.

Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen."

Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?"

Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä.

Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.

Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni.

Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet."



Filippus sanoi hänelle: "Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä."

Jeesus vastasi:

"Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä'?

Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa?

Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan.

Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden.

"Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa.

Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen."

Joh 14:1-12 KR 1992



mikkoL kirjoittaa:

Etkö sinä, MarttiF, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne täällä nettiruukussa?

Etkö usko, että minä olen Jeesuksessa ja Jeesus on minussa?

Kun kirjoitan tänne, en kirjoita omissa nimissäni: Jeesus on minussa, ja minun tekoni ovat Hänen tekojaan.



kun sinä MarttiF ja Patu syytätte mikkoa ja mamaa ja heidän tavallaan uskovia Jeesus keskeisestä spiritualismista, joka syrjäyttää Jumalan Sanan ja on hurmahenkien tavoin opillisesti tyhjän päällä.

niin eikö ole suorastaan hauska huomata, kuinka Jumalan Sana antoi eilen Uuden tesatmentin aueta täällä Kristuksen opista sellaisena tsunamina, jonka alta MarttiF tuskin ennätti juosta pois.

ehkä hän ei itse sitä huomaa, kun katseensa on niin kiinni omassa itsessä ja muissa ihmisissä.

miten valtava voima on Jumalan Sanassa.

ja mitä on terveellinen oppi.



mietitään porukalla, mitä on olla Jeesuksessa

ja mitä se ei ole

kaikkihan meidät on pyhässä kasteessa hukutettu kuolemaan ristillä ja tänäkin aamuna sieltä kirkkaasta, verenpunertavasta kasteen vedestä on noussut uusi ihminen, joka mielellään tekee Jumalan tahdon.

olemme kaikki Jeesuksen päällemme pukeneet.

jos sinua ei ole kastettu, et ole Jumalan valtakunnan kansalainen ja on paras että hoitelet asian kuntoon ASAP (as soon as possible)

kaikkihan me olemme saaneet syödä Kristuksen ruumista ja juoda Kristuksen verta pyhässä ehtoollisessa, niin usein kuin mahdollista, Hänen muistokseen.



kysyn taas Pietarin ja Johanneksen tavoin oppimattomana idioottina

miksi?

miksi me olemme saaneetu pukeutua Kristukseen?

sanot "että saisimme synnit anteeksi"

kysyn "miksi sinulle annetaan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä?"

sanot "että pelastuisin"

kysyn "miksi sinun pitäisi pelastua?"

etkö näe, kuinka itsekästä hengellisyytesi on.

on totta, että saat synnit anteeksi ja pelastut iankaikkiseen elämään Jeesuksen verisen sovintouhrin ansiosta, kun Isä Jumala hyväksyy Kristuksen ansaitseman vanhurskauden, johon sinut on kasteessa puettu.

mutta mitä sitten?



Jeesus on Tie

Jaska Löytty laulaa nuorten kanssa
"lunta on niin paljon
että vain yksi tie
on aurattu ja sitä mennään
se kotiin vie"

voimme nähdä paksun lumen keskelle auratun tien - joku on sen avannut.

mutta sitä on kuljettava.

saattaa olla tosi hankala suomalainen sysimetsä Mikkelin ja Jyväskylän välisellä alueella.

valtio on rakentanut sinne valtatien.

voithan pyrkiä autollasi Jyväskylästä Mikkeliin siellä metsässä.

et pääse koskaan perille.

mutta jos huristelet tietä pitkin, se vie pari tuntia etkä aina edes huomaa, missä synkässä suomalaisessa korvessa olet.



tämä Jeesus tie on kunkin kokemuksissa erilainen

koska Jeesus on aurannut hankeen, rakentanut sysisynkkään korpeen Tien sinua varten.

sinulla on aivan yksityistie

ei joku partiolaisen opaskirja, miten elämästä selvitä.

ei joku paksu Kirja täynnä neuvoja ja ohjeita, miten elämästä noin yleensä selviää.

eihän tästä ajallisesta elämästä vielä kukaan ole selvinnyt hengissä. kuolema on jokaisen ihmisen korjannut ajallaan tai ennen aikojaan.

Jeesus tie ei ole jokin periaate, uskonnollinen näkemys tai oppi tai ymmärrys tai seurakunnan neuvot tai Raamatun ohjeet.

kyllä siinä on kaikkia tuollaisia elementtejä.

mutta Jeesus on sinun henkilökohtainen, ainutlaatuinen tiesi halki ajallisen elämän ja koska se on Jeesus tie, se vie sinut perille.

älköön sydämesi olko levoton.


vaan kukin meistä voi itse todistaa, että ei Jeesus tie ole helppo ja turvallinen valtatie halki elämän, kuten valtion kallilla verorahoilla rakentama erinomainen valtatie metsien halki Jyväskylästä Mikkeliin.

välillä se on melkoisen ahdas ja kaita tie ja meinaa kasvaa umpeen ja meinaa käydä kulkeminen aivan liian raskaaksi.

"I never promised you a rose garden"

joku esikoisten saarnaaja voi tässä ottaa puheenvuoron ja sanoa, että kyllä me tiedämme mikä on se kristillisyyden kaita tie ja näytämme tietä.

saarnaajalla ei saa olla rannekelloa

kesämökki on syntiä

aaltoilevat hiukset ovat koreilua, joka vie kadotukseen, vaikka ne olisivat Jumalan luomat

jos tytöllä on piikkisuora tukka ja luonnonkiharat sääret, niin on hurskautta ja nöyryyttä jo aimo annos tälle kaidalle tielle.

.... tahallani karrikoin, ei tämä Lapin neuvojen seuraaminen ja parannuksen tekeminen ja synnin pois paneminen omin voimin ole se kaita tie

Jeesus on tie.


Vuori korkea,
tiekin vaivalloinen
kuitenkin kulkea
läpi ahdinkoitten
aion perille
tälle vuorelle

Ei saa uupua
joka mielii käydä
elon poluilla
pitää vaivaa nähdä
valvoa sydänyöss
muuten turha on työs

Parempi on kun saa
murhetta tiellä taivaan
kuin jos kiiruhtaa
ilomielin vaivaan.
Mieleheni se
aina syvälle.

Kristityn vaelluksesta taivaan tiellä kohti Luvattua maata.


Jeesus on Totuus

Pilatus, tuo maaherra, oli maailmaa nähnyt, kyyninen, aikansa viisautta, filosofiaa opiskellut, Rooman valtaa käyttävä mahtimies, jonka edessä ihmisten polvet tutisivat.

tämä täysin puolustuskyvytön, vähäpuheinen juutalainen joka hänen edessään seisoi ja jonka kuolemaa kansanjohtajat ja kadun yleisö suureen ääneen vaativat

"etkö tiedä, että minulla on sinut valta päästää"

vaimokin oli unia nähnyt tästä oudosta ukkelista ja varoitellut

näiden kahden keskustelua Johanneksen evankeliumi kuvaa valtavan syvällisesti ja kauaskantoisesti




Pilatus meni takaisin palatsiin, käski tuoda Jeesuksen eteensä ja kysyi häneltä:
"Oletko sinä juutalaisten kuningas?"

Jeesus vastasi:
"Itsekö sinä niin ajattelet, vai ovatko muut sanoneet minusta niin?"

Pilatus sanoi:
"Olenko minä mikään juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit sinut ovat minulle luovuttaneet. Mitä sinä olet tehnyt?"

Jeesus vastasi:
"Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Jos se kuuluisi tähän maailmaan, minun mieheni olisivat taistelleet, etten joutuisi juutalaisten käsiin. Mutta minun kuninkuuteni ei ole peräisin täältä."

"Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Pilatus sanoi.

Jeesus vastasi:
"Itse sinä sanot, että olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut tähän maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minua."

"Mitä on totuus?" kysyi Pilatus.

Joh 18:33-38 KR 1992



minulla on sellainen fiilis, että yksi ja toinen nettiruukkulainen joka on näissä keskusteluissa roikkunut mukana, on herkistynyt ja ehkä tullut vähän allergiseksi sanalle "totuus".

Jeesus kun ei ole mikään helppo totuus.

Pilatus koetti väistää koko asian ja tämän maailman kyynisen valtiomiehen tavoin heitti huolimattoman retorisen kysymyksen, tuhahti mitä tuhahti, kun itse Totuus seisoi hänen edessään tuomittavana.

"mikä on totuus?"

tällä asenteella varustettuna Pontius Pilatus teki maailmanhistorian järkyttävimmän oikeusmurhan.

tappoi myöhemmin itsensä.



Jeesus ei ole vain totuudellinen, vaan Hän tahtoo totuutta salatuimpaan saakka.

sopiihan se meille, niin kauan kuin profeetallinen Henki osoittaa meille maailman syntejä, pahuutta, toisten ihmisten salaisia syntejä, lankeamisia, tiedemiesten virheitä ja filosofien eksymystä.

kaikki on mukavaa, sillä se rakentaa meille tuota valtavan ihanaa linnaa

"minä olen oikeassa, minä tiedän totuuden, sinä olet väärässä"

nostaa meitä itseämme tällainen totuus toisista.

onkin sanottu, kun kohtaat ihmisen, jolla on koko totuus, lähde juoksemaan pakoon.

totuudellinen kristitty usein epäilee eikä häpeä sitä Tuomaan rinnalla tunnustaa.

en jaksa uskoa sinua Jeesus, en jaksa ymmärtää tahtoasi, en kestä sinun totuuttasi.



sillä Jeesuksen katse kääntyy meihin itseemme, Totuus ei siedä yhtään valhetta, yhtään salattua lokeroa sydämemme syrjäseuduilla, munaskuita, joita koetetaan peittää.

tämä on aivan hirveä kokemus.

ihminen ei voi kestää totuutta itsestään.

emme voi katsoa Totuutta silmiin ja elää

emme voi katsella Jumalaa, sillä palamme poroksi (enkä tarkoita tuota Lapin kaunista ja siroa eläintä)

meidän Jumalamme on kuluttava liekki


taistelu totuudellisuudesta, rakkaus totuuteen, on niin iso asia ihmiselle, ettei siihen voimamme riitä.

sen tähden Isä Jumala itse on antanut meille Jeesuksen, joka on Totuus.

Totuus ei näet ole joku kylmä filosofinen määritelmä, joku empiirisesti löydettävät tieteellinen tosiasia

pohjimmiltaan totuus on persoonallinen henkilö, Totuus.

tämä on aika iso pala nieltäväksi, eikä siitä sen enempää.

minä en omista Totuutta enkä siitä tiedä muuta, kuin mitä olen tähän mennessä saanut vähän oppia ottaa vastaan.

kun olemme Jeesuksessa meillä ei itsellämme ole Totuus hanskassa - kaukana siitä.

vaan meillä on rakkaus Totuuteen.

se on vietävän vaikea ja tuskallinen asia.

se on Jumalan suuri lahja, jonka Hän mielellään luomilleen ihmislapsille antaa.

rakkaus totuuteen

rakkaus Jeesukseen, meidän Herraamme



maailman ihmiset, toiseen kirkkokuntaan, herätysliikkeeseen kuuluvat katsovat sinua tai minua tai kristillisyyttä tai kirkon historiaa

naurahtavat ehkä kyynisesti

nuoko omaavat totuuden?

noillako on rakkaus totuuteen, Galileo Galilein inkvisiittoreilla?

ja totuuden nimessä on sanottava, ettei meidän kristittyjen historia ja vaellus Totuuden seurassa ole Jeesukselle ollut kunniaksi.

on tullut Jumalan nimi ja Kristuksen oppi usein häväistyksi.

kun emme pysy totuudessa emmekä rakasta totuutta, vaan mielistymme pimeyteen, valkeat enkelit meitä harhauttavat ja viihdymme siellä, missä uskonnollinen vanha aatamimme ja eevamme saa kehuja.



esikoisten saarnasta puuttuu totuudellinen kärki, ja sen tähden siitä seuraväelle muodostuu kuva, että kyllä me voimme näitä kristillisyyden neuvoja noudattaa ja elää jumalista elämää.

tämä on niin monen muunkin kristityn perusongelma.

Jeesus ei ole saanut näyttää Totuuden valoa tarpeeksi syvälle

näkymät ovat sen verran hirveät niissä paratiisin puskissa, että vedämme viikunanlehtä syntiinlankeamuksessa menetetyn kirkkautemme peitoksi.

syyttelemme toisiamme, Jumalaakin

varsinaista porukkaa kun olemme.



Jeesus on Elämä

tätä biologista elämää emme hallitse, emme tiedä mitä elämä on, vaikka koko ihmiskunta sitä rajusti ja isolla rahalla selvittelee.

yhtään elämää ei ole ihminen keinotekoisesti pystynyt luomaan.

osaamme surmata varsin taitavasti.

siinä inisee hyttynen ja istahataa ihollemme.

elävä olento, Jumalan luoma kiusankappale, elää nisäkkäiden verestä ja lisääntyy. noissa pikkuisissa aivoissa on älyä, kykyä löytää se saalis, taitoa lentää, kykyä väistää ilmassa huitova lehmän häntä tai ihmisen käsi.

iskeä maaliin, imeä se veri ja lentää pois.

hämmästyttävä Jumalan suuren luomakunnan ihme - tuo hyttynen.

emme sitä juuri kerkiä ihailemaan, kun lätkäsemme. se vietävä kun pistää pikkusen myrkkyä että veri ei hyytyisi vaan saisi sen juoda

ja se myrkky kutittaa.

ja niin on yksi elämä päättynyt, mitäs tuli murkinoimaan meidän käsivarrellemme tai niskaamme.



homo sapiens sapiens, viisas viisas ihminen, kuten itseämme kutsumme, ei pysty tekemään mitään elävää, joka olisi edes lähellä hyttystä.

itsenäistä olentoa, joka Jumalan antamalla viisaudella luonnossa viihtyy ja on niin tärkeä ravinnon lähde noille ihanille linnuille, jotka täyttävät alkukesän laulullaan.

taitaa saku sammakko kosiomatkallaankin niitä syödä.

emme tiedä mitä on biologinen elämä eikä meillä ole harmainta aavistusta, miten sitä keinotekoisesti voisimme saada aikaan.

kuinka me sitten tietäisimme, mitä on hengellinen elämä?



no, esikoiset toki tietävät!

sinä olet kuolleen uskon pappi

minä olen elävässä uskossa


mistä sen tiedät?

no, sinä et ole esikoinen eikä meidän saarnaajat ole sinulle todistaneet syntejä anteeksi, joten sinulla ei ole asuvaista Pyhää Henkeä, joka on elämä. olet kuolleen uskon pappi

ja minä taas kuljen tämän kristillisyyden kautta taivaan tietä, minulla on elävä usko, joka arjessa vaikuttaa parannusta ja syntien pois panemista ja minä tahdon uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

minä elän, sinä et.

tule seuroihin, ehkä Jumala armostaan antaa Sanan sattua ja sinäkin saat syntyä uudesti, kun tulet synnintuntoon ja saat sitten kuulla synnit anteeksi ja alat kilvoitella tällä tiellä.


kuuletko, mitä tuo kristitty minulle sanoo "minä elän, sinä et".

kuuletko, mitä Johanneksen evankeliumin Jeesus sanoo

"Minä olen Elämä"

voi kun ymmärtäisimme ajoissa Jumalan Sanan totuuden

ei se elämä ole meidän hallussamme, emme me hengellistä elämää hallitse, emme me ole tuomareita, kuka on syntynyt uudelleen ja kuka ei, ei meillä ole kykyä sanoa, että hänessä on asuvainen Pyhä Henki ja hänessä ei.

nämä ovat meidän sielujemme Paimenen hallussa olevaa asiaa, joka paljastetaan vasta tämän maailman ajan päättyessä.

ei meillä ole kristillinen elämä hanskassa.

vaan meidän tulisi olla Elämän hanskassa.


elävä usko elää

kuollut usko ei elä


elävä kristillinen usko kohdistuu Jeesukseen

joka on Elämä


ja niinkuin meillä jokaisella on ainutlaatuiset silmät, meidät voidaan niiden värien yhdistelmästä erottaa kuuden miljardin ihmisen joukosta

ja niinkuin meillä jokaisella on ainutlaatuiset sormenjäljet, kuten kaikki poliisit ja rosvot tietävät

ja niinkuin meillä jokaisella on ainutlaatuinen geeniperimä, DNA, jota ei ole kellään muulla

niin myös Jeesus antaa meille jokaiselle ainutlaatuisen elämän

hengellisen ja ajallisen



Tuntemattomassa kuuluu suomalaisten juoksuhaudoista pelokas huuto venäläisten tankkien lähestyessä

"ne jyrää meit!"

minun isäni Antti oli siellä tykistön tulenjohtaja, sotilasarvoltaan luutnantti.

Hän oli jossain siellä eturintaman takana noussut kolmionmittaustorniin, ja kiikaroi venäläisten asemia.

ehkä auringon säde siitä kiikarista välähti, tai muuten kiinnitti huomionsa.

hän tunsi hurjan iskun vatsassaan.

"voihan nenä" Antti ajatteli, nyt ne ampuivat minua vatsaan.

Hän tiesi, että vatsaan ammuttu luoti ei ensin tunnu miltään. mutta sitten kun haava pahenee ja vatsahapot alkavat jyllätä, edessä on todella hirmuisen tuskallinen väistämätön kuolema.


hiljasena poikana hän sieltä tornista kapusi tikkaita alas parempaan suojaan

vapisten avasi sotilastakkinsa nähdäkseen haavan.

no siihen se luoti oli jyssähtänyt.

sotilasvyön solkeen.

ja siitä sitten häippässyt omille teilleen.


Jeesus on Elämä.

Hän oli tuossa tilanteessa tarkasti tilanteesta selvillä ja tiesi, että jos tuo venläisestä sotilaskivääristä lähtenyt lyijyluoti olisi mennyt isäni läpi, mikkokaan ei olisi täällä nettiruukussa häiriköimässä ja Kristusta Jumalan lapsille kehumassa.

jokaisen elämä on ainutlaatuinen.


(Verneri Louhivuorten poikien komennossa olevat suomalaiset sotilaat alkoivat huomata, että näistä joukoista aika moni palasi hengissä kotiin. Antin kohdalla syynä oli sekin, että hän ei antanut solttujensa heittää kenttälapiota selästään tarpeettomana, vaan suojaan kaivauduttiin kun piti. ei Jeesus kiellä järkeä käyttämästä)


virsi 374
Mitä silloin multa puuttuu,
kun Herra huolen kantaa?
Turhaan sielu häneen suuttuu.
Hän taivaan leipää antaa,
elävää vettä juottaa,
se virvoituksen tuottaa.
Hän antaa Pyhän Hengen.

Paimenena Herra näyttää
laumalleen niityn parhaan.
Kaikki tarpeemme hän täyttää,
ei meitä päästä harhaan.
Hän aina suojaa lastaan
saatanan vimmaa vastaan,
kun kanssamme hän kulkee.

Vitsallasi, sauvallasi
paimenna, Herra, meitä,
ettemme pois laumastasi
outoja kulje teitä.
Sä meille katoit pöydän,
sanastas leivän löydän
keskellä vihollisten.

Sinä voitelit mun pääni
Henkesi voitehella.
Annat voimaa elämääni
sanasi laitumella.
Elätät armollasi
mua seurakunnassasi.
Ei siellä mitään puutu.

Andreas Knopken 1530.
Ruots. Laurentius Petri Nericius 1562.
Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583.
Uud. komitea 1937.


Ja mikä tärkeintä Jeesus on sinun ja sinä Jeesuksen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti