perjantai 23. huhtikuuta 2010

Jesus (16)

Kuudenneksitoista

tähän lisäksi olemme pappeja;

tämä on kuninkuutta korkiampi, sillä se tekee meidät soveliaiksi astumaan Jumalan eteen ja rukoilemaan muiden puolesta, sillä ainoastansa pappein tulee seisoa Jumalan edessä ja rukoilla.

Kristus on siis ansainnut meille, että saamme hengellisesti astua rukoilemaan toinen toisemme puolesta, niinkuin pappi astuu rukoilemaan kansan puolesta.

Mutta sitä, joka ei usko Kristukseen, ei hyödytä mitään kappale, hän on kaikkein kappalten orja, ja hänen täytyy juuttua kaikkiin kappaleisiin.

Sitte ei ole hänen rukouksensakaan otollinen eikä nouse Jumalan eteen.



Kuka nyt voipi käsittää kristityn kunniata ja korkeutta?

Kuninkuutensa voimasta hän hallitsee kaikkia kappaleita;

pappiutensa kautta on hänelle valta Jumalan yli.

Jumala, näethän tekee mitä hän rukoilee ja tahtoo, niinkuin psaltari-raamatussa on kirjoitettu: "Herra tekee, mitä häntä pelkääväiset halajavat, ja kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä" (Ps. 145: 19).

Tämän kunnian hän saavuttaa paljaan uskon eikä töiden kautta.

Tästä selvästi nähdään, kuinka vapaa kristitty on kaikista kappaleista, ja yli kaikkein kappalten, niin ettei hän tarvitse yhtäkään hyvää työtä, ollaksensa hurskas ja autuas; vaan usko tuottaa hänelle sen kaiken runsain määrin.

Ja jos hän olisi niin tyhmä, että hän luulisi töiden kautta tulevansa hurskaaksi, vapaaksi, autuaaksi tahi kristityksi, niin hän kadottaisi uskonsa ja kaikki;

samaten kuin koirakin, joka kantaa lihapalasta suussansa ja sieppaa varjoansa vedessä, kadottaa yhtä haavaa lihapalasen ja varjonsa.


Martti Luther
Kristityn Wapaus
kohta 16


Pertsa PerusEssun haastattelu 23.4. 2010

M: terve Pertsa! kiitos, että lupasit vastailla nettiruukkuun joihinkin kysymyksiin liittyen Lutherin kirjan kohtaan 16

P: no terve!

M: ihan aluksi, aiheena on siis Martti Lutherin tärkeimpiin kuuluva kirjanen, Kristityn Wapaus. Sanotaan, että uskonpuhdistajan kirjoituksista vain Vähä Katekismus on ollut tärkeämpi, koska se tavoittaa niin valtavan määrän ihmisiä.

Tunnet varmaan Lutherin nimen?

P: kyllä hänet joskus mainitaan, olihan ennen tätä kristillisyyden syntyä evankeliumin valoa Lutherilla ja Hussilla.

mutta ei meillä kovin paljon käsketä Lutheria lukemaan, koska se voi herättää hämmennystä ja epävarmuutta. Saamme luottaa tämän kristillisyyden neuvoihin ja siihen, että Pyhä Henki kyllä johdattaa omansa kaikkeen totuuteen.



M: kun Luther kirjoitti tämän kirjasen hän oli vielä katolisen kirkon uskollinen jäsen, luostarissa elänyt munkki, joka oli lähetetty opettamaan Raamattua Wittenbergiin hyvä kielipää kun oli.

P: katolinen. Just. Meillä on kristillisyydessä tietoa siitä, että kirkko on alkanut palata katolisuuteen, ehtoollinenkin on messu-uhri ja silleen. Kauheata omanvanhurskauden opetusta ja kuolleen uskon pappien harhaoppia.

M: tämän kirjan 15 ja 16 kohta kuitenkin sisälsivät semmoisen pommin, joka räjäytti Rooman kirkon sisältä hajalle ja murskasi paavin vallan.

Luther näet kirjoitti, että Raamatun mukaan Kristus tekee jokaisesta uskovasta hengellisen kuninkaan ja papin.

Hän sanoi, että pappi on suurempi kuin kuningas, koska itse Isä Jumala tahtoo kuulla pappiensa rukouksia ja tehdä, mitä he pyytävät.

Evankelisen sanoman levitessä ihmiset ottivat tämän tosissaan ja sanoutuivat irti paavin pakkovallasta, Baabelin orjuudesta.



M: saarnataanko teillä siellä seuroissa sillä tavoin, että saarnaajat ja vanhimmat ovat seuraväen palvelijoita eikä herroja ja käskijöitä?

P: kyllä muistan semmoisia saarnaajia, jotka ovat sanoneet olevansa palvelijoita ja tarkoittaneet sitä. Mutta viime vuosina on vähempi silleen sanottu, ja enempi korostettu sitä kuuliaisuutta Lapin neuvoille ja saarnaajien ohjeille, joka vie perille iankaikkiseen elämään.

M: kun seuroista lähdetään kotimatkalle, onko seuraväki mielestäsi pää ylhäällä ja katse korkealla ja kokee olevansa Jumalan kuninkaita ja prinsessoja ja Jeesuksen sisaria ja veljiä. Suuren Esikoisen perhettä. Vai ovatko he enempi niinkuin piestyjä ja uitettuja rakkeja?

P: seuraväki lähtee kotiin enempi niinkuin uitetut koirat, ja ihan syystä, sillä paljon on heikkoutta, epäuskoa ja maailman rakkautta ja muuta, josta Jumalan sanalla muistutetaan ja kehotetaan parannusta tekemään ja uskomaan anteeksi viat ja heikkouden synnit.


M: sinä itse vaikutat kuitenkin jotenkin sisäisesti vapaalta kristityltä, etkä niin orjuuden henkiseltä. Mistä tämä johtuu?

P: no minä osaan kuunnella saarnaajia ja arvioida vanhinten neuvoja itsenäisesti, vapaasti, "koetelkaa kaikki, pitäkää se mikä hyvä on". Varsinkin nuoremmat kristityt ottavat kaiken niin vakavasti ja koettavat kaikessa olla täydellisiä ja heissä näen joskus ahdistusta ja murhetta vaelluksen heikkoudesta, tahtoa tehdä parhaansa, tahtoa uskoa.

M: eli mistä tämä kristityn vapaus sinulle on tullut?

P: no meillä jo lapsena saatiin kuulla kotona, kun vanhemmat ja vieraat keskustelivat saarnaajista ja saarnoista. ei aina oltu samaa mieltä ja etenkin jos näytti että Raamatusta on poikettu, niin kovinkin sanoin arvosteltiin. tällainen vapaus ikäänkuin kasvoi kotona sydämiimme. Sisaristani kyllä yksi on hyvin tosissaan ja ei salli, että saarnoja mitenkään arvostellaan koska ne ovat Pyhän Hengen saarnoja. Saarnaajat ovat Herran enkeleitä, joiden suusta etsitään totuus.



M: koetko Lutherin kirjan Kristityn Wapaus uhkana esikoislestadiolaisten sisäiselle rauhalle ja keskinäiselle rakkaudelle. Sehän kerrassaan hajotti paavin vallan ja murskasi sen sydämistä. Ehkä kristillisyyden vanhimmat ovat huolissaan, että heidänkin arvovaltansa romahtaa samalla tavalla, kun kristityt vapautuvat sisäisesti elävän uskon kautta?

P: en ole kirjaa lukenut enkä aio sitä lukea, vanha kirja varmaan. Minulle riittää tämän kristillisyyden opetus ja annan saarnaajien huolehtia siitä, että kuljemme sillä oikealla tiellä. Minulla on oma arkinen työni ja se vie kaiken vapaa-aikanikin lukemisineen. Rehellisesti sanoen, jonkun Lutherin kirjat eivät oikein minua jaksa kiinnostaa.

M: kiitos Pertsa näistä vastauksistasi!


haastattelu on minun kirjoittamani ja koetin antaa kuvitellulle Pertsalle aidolta vaikuttavia perus-essun ajatuksia. on paljon mahdollista, että olen puutteellisesti ja ehkä väärin ymmärtänyt tämän kristillisyyden ja mielellään kirjoitusta saa arvostella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti