Augsburg Collegen opettaja, tri Mark D. Tranvik opettta meitä nettiruukkulaisia:
1. Kaste on toimiva ainoastaan uskon kautta, jonka herättää Jumalan lupauksen sana.
Lutherin jatkuvana huolena on korostaa pelastusta MINUN TAKIANI (pro me).
Lutherin sakramenttiteologian painopiste on uskovan sielun suorastaan kiihkeässä suhteessa Jumalaan.
Hän katsoi, että Keskiajan kirkko oli tehnyt kasteesta kuolleen rutiinin haudaten sen varhaisen lapsuuden hämäriin. Tällaista näkemystä sakramentista tuki teologia, jossa katsottiin Sanan siirtävän erityisen voiman veteen.
Luther ohjaa tämän Sanan pois vedestä ja kasteen saajaan.
Koska se on Lupaus, se saavuttaa Jumalan pelastavan tarkoituksen, hukuttaen vanhan ihmisen ja herättäen Kristukseen luottavan uskovan.
Usko ei koskaan ole ihmisen saavutus, vaan aina seurausta siitä, että armollinen Jumala puhuttelee ihmistä.
2. Kasteessa Sana ja vesi ovat erottamattomat.
Hurmahenkien kanssa kamppaillessaan Luther näki vastustajiensa korostavan uskoa (henkikaste) pelastuksen tärkeimpänä asiana.
Kasteesta tehtiin toissijainen ja vain jo tapahtuneen hengellisen kääntymisen todistaja, joka annettiin etupäässä aikuisille ja joskus ei ollenkaan.
Tällaiset virtaukset vaivasivat Lutheria, koska Kirjoituksissa on selvä määräys kastaa ja hän ei tahdo perustaa pelastusta ihmisen subjektiiviin. Veis ja sana vahvistavat pelastuksen yhdessä ulkonaisesti.
3. Jumala antaa kasteessa pelastuksen
Luther liittyy pitkään kirkon traditioon, jonka mukaan kaste on pelastukelle välttämätön. (Perinteen tavoin Luther myös toteaa joitain erityistapauksia, joita tämä - kasteen puuttuminen - ei koske).
Tekemällä kasteesta ihmisen teon hurmahenget kiistävät pelastuksen ja kasteen sakramentin syy-seuraus suhteen.
Luther näkee kasteen Jumalan tekona, jossa Pyhä Kolminaisuus on itse läsnä.
Koska Jumala on itse läsnä ja suorittaa kasteen valittujen palvelijainsa kautta, kaste on se hetki, jossa ihmisestä tehdään Jumalan valtakunnan kansalainen.
4. Kasteen voima muovaa koko uskovan elämää.
Hyökätessään Rooman sakramenttien käsitystä vastaan Luther siirsi syrjään sivuun sysätyn kasteen aivan keskelle kristillistä elämää.
Yhdistämällä ripin ja kasteen koko elämästä tulee jatkuvaa kuolemista ja nousemista ylös Kristuksen kanssa.
Kauan kasteen riitin jälkeen kasteen täysi voima vaikuttaa kristityn arkielämässä
kääntäen häntä jatkuvasti epäjumalanpalveluksesta elävän Jumalan luo.
Kaste päättyy kuolemaan, kun sen työ on täytetty ja meidät yhdistetään täydellisesti Kristukseen.
5. Kaste on ajallinen väline, jolla uskova tulee osalliseksi vanhurskauttamisesta.
Julistaessaan että "kaste on täysi ja kokonainen vanhurskautus" Luther tekee kaksi merkittävää väitettä.
Ensinnäkin, hän vastustaa myöhäisen Keskiajan käsitystä vanhurskautuksesta, jossa on kyse "kehityksestä" jossa ihminen muutetaan vapaan tahdon avulla vanhurskauden tilaan.
Lutherille vanhurskautus on paljon elinvoimaisempi ja voimallisempi asia - kuolema ja ylösnousemus.
Toiseksi, kaste perustaa uskonpuhdistajien uuden ymmärryksen vanhurskauttamisesta.
Jumala julistaa syntisen vanhurskaaksi Kristuksessa. Tätä ei voida koskaan ymmärtää ulkonaisena julistuksena, joka jättää kuulijat koskemattomiksi.
sen sijaan Jumalan julistus vie heidät kastealtaan luo, jossa heidät hukutetaan ja herätetään uuteen elämään.
6. Jumala ankkuroi kasteessa uskovaan evankeliumin vapauden.
1500-luvun Saksassa kirkko oli täynnä kaikenlaisten valojen ja lupausten verkostoja ja määräyksiä, jotka painoivat omiatuntoja ja loivat selviä eroja papiston ja maallikoiden välille.
Tämän vyyhden taustalla oli teologinen rakennelma, joka ei ainoastaan tehnyt uskonelämästä taakkaa vaan myös antoi oikeutuksen yhteisön sisäisiin luokkaeroihin.
Lutherin teologinen vallankumous keskittyi vanhurskauttamiseen uskosta ja tästä seurannut yleinen pappeus katkaisi ne kirkolliset nuorat, jotka sitoivat omattunnot yhteiskuntaan.
Kaikkeen riittävä merkki uudesta rohkeasta ihmisestä on kaste.
Kaste takasi hänelle aseman, statuksen, Jumalan edessä ja näin hän (kaikkien uskovien pappeuden) poisti maalliselta vallalta sen pyhyyden.
7. Lapset tulee kastaa
Luther kieltäytyi sanoutumasta irti kirkon perinteestä lasten kastamisesta.
Perinne yksin ei riittäisi selittämään tätä.
Hurmahenget vaativat, että ennen kastetta tulee tunnustaa usko.
Luther näki että tämä horjuttaa luottamusta evankeliumiin.
Jos Kristus suorittaa kasteen itse, ja sama Kristus viittaa lapsiin mallina valtakuntaansa ja käskee kirkkoa kastamaan, tämä riittää luomaan lapseen uskon.
Tähän päättyy Mark D. Tranvikin tutkielma Lutherin kasteopetuksesta.
Se on julkaistu Lutheran Quarterly Vol XIII (1999), 75-90
suomennos on minun laatimani ja siinä varmaan on huonon suomenkielen ohella monia epätarkkuuksia ja ehkä tahattomia virheitäkin.
mikkoL rukoilkaamme:
Pyhä Kolmiyhteinen Jumala.
Me kiitämme sanomattomasta armostasi, että Poika on tullut tänne kärsimään meidän rangaistuksemme ja täyttämään lain kokonaan ja täydellisesti puolestamme.
Me kiitämme sanomattomasta armostasi, että lupaat antaa kaikki synnit anteeksi Hänen verisen sovintokuolemansa tähden
Me kiitämme sanomattomasta armostasi, että Sinä itse olet ollut läsnä, kun meidät on kastettu sinun omiksesi Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Me rukoilemme, oi Pyhä Henki, kirkasta Kristuksen haavat meille, joista meille loistaa Isän armollinen rakkaus, ja sytytä sydämiimme uskon liekki, että koko olemuksestamme rakastaisimme sinua yli kaiken ja lähimäisiämme niinkuin itseääme.
Tämä on mahdollista vain, kun Sinä itse asut sydämessämme.
Tule Herra Jeesus!
Aamen.
Kirjoittanut: mama
Amen.
Kiitos Herralle tästä tekstistä, jonka meille antoi.
Kirjoittanut: Patu
Amen. Kiitos myös Mikolle hyvästä suomennoksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti