on aika palata tähän teemaan Raamattupiirissä
keskustelu jäi kesken, kun tunteet kävivät kuumina ja syytökset lentelivät kuin kunnon gallialaiskylässä.
nyt näemme, että kyseessä on aika paljon isompi ja syvällisempi asia, kuin heti huomasimme.
aineellinen esine jakaa käsityksiä ja mielipiteitä
tämä kangas on kristikunnan aarteita, ja kovin sitä syljettiin ja häpäistiin täällä nettiruukussa.
minkä tähden?
kun tahdottiin korottaa Jumalan Sanan merkitystä.
no, eihän liinaa esiteltykään muuna kuin tienä oppia tuntemaan paremmin, mitä ristiinnaulitseminen oli roomalaisaikana.
eli mihin se töksähti.
töksähdettiin siihen syvään kysymykseen, mitä merkitsee se, että Jumalan Sana tulee lihaksi.
ei kenelläkään tänne kirjoittavalla taida olla vaikeuksia tunnustaa uskoa lihaan tulleeseen Jumalan Sanaan, joka syntyi neitsyt Mariasta Betlehemin tallissa yli 2000 vuotta sitten.
kaikki ilolla tästä luemme ja kuulemme.
lapsesta asti rakas ja tuttu joulun kertomus.
Uuden testamentin evankeliumien ainutlaatuiset kuvat Jeesuksen vaelluksesta Galilean vuorilla ja Jerusalemin kaduilla, temppelissä.
no problem!
ymmärsinkö oikein silloin, että ongelma onkin tässä Jumalan Sanan tulemisessa lihaksi meidän elämässämme?
niinkuin Torinon kääriliinaan on ilmeisesti (tosin ilman tieteen todistusta) ja monen uskon mukaan muodostunut kärsivän Kristuksen ruumiista kuva jossa on AB verta.
samoin sinun koko olemuksessasi on ilmeisesti (tosin ilman tieteen todistusta) ja monen uson mukaan muodostunut Kristuksen kuva.
eikä vain hopeisessa rasiassa säilytettävä kuiva vanha kangas, vaikka jonkun iho voi sellaiseksikin mennä.
vaan elävä ihminen ja elävä Jeesus
kuten Luther sanoo Kristityn Vapaudessa, Jumalan Sana asettuu ihmiseen asumaan ja muuttaa ihmisen sydämen kaltaisekseen.
Sana tulee lihaksi
nyt näitä vääriä tukia alkoi paljastua.
siis ihmisiä, jotka omassa sydämessään asettavat jotain muuta turvakseen kuin Kristuksen.
alkoi nousta syyte siitä, että puhuminen elävästä Jeesuksesta on hurmahenkisyyttä.
että "Jeesus elää" tarkoittaa sitä, että mietiskelemme Jeesuksen sanoja sydämessämme, ja niitä ymmärrämme, märehdimme lehmän tavoin Sanaa ravinnoksemme.
kävi niin että nostettiin esiin sanat oppi ja Jumalan Sana.
nämä ovat sellaisia luterilaisen kristillisyyden tunnuksia, ja ne ymmärretään suomalaisessa hengellisessä elämässä ja kirkossa tavallisesti evankeliumin ja lain erottamisena (oppi) ja Jumalan Sanan arvovaltana.
syytettiin, että elävästä Jeesuksesta puhuminen muussa merkityksessä olisi Schmalkaldenin uskonkohdissa mainittua hurmahenkisyyttä, jolla Luther tarkoitti Jumalan Sanasta irtautunutta perkeleen henkien synnyttämää harhaa.
onkohan tähän asti kertaus opintojen äiti?
nyt sitten kun Torinon kuva oli painettu roskaläjään
myös ajatus Kristuksen kuvasta, Kristuksen elämän esimerkillisyydestä
herätti samanlaista roskiin heittämistä, koska kaikuna on taustalla esikoislestadiolainen kristillisyyden neuvojen ja ohjeiden pakkopaita.
lapsi heitetään pesuveden mukana
ei väärä käyttö turmele lain oikeaa käyttöä
nyt on sitten nähty, että Torinon kääriliinaan sisältyy paljon selittämätöntä, aitoa, kukkia, kankaan kudontaa, hologrammia, kirjaimia, ja se ei olekaan joku riepu.
samoin on nyt nähty, että "Kristuksen Oppi" ei Raamatun sivuilla olekaan se luterilainen käsitys laista ja evankeliumista.
Jumalan Sana tulee todellisuuteen.
Torinon liinaa ei voida koskaan todistaa Jeesuksen kuvaksi, eikä siihen ole pakko uskoa että se olisi Kristuksen kääriliina.
Mutta se muistuttaa siitä, että Jeesus on ollut lihaa ja verta Pontius Pilatuksen aikana täällä Pyhällä maalla.
Kristuksen kuvaa meissä Hänen omissaan ei voida koskaan todistaa Jeesuksen kuvaksi, eikä kenenkään ole akko uskoa, että Jeesus asuu meissä.
se on meidän oma uskomme.
Jumalan Sana tulee todellisuuteen tänään, nyt.
mitä merkitsee, että Jeesus elää.
jos kyseessä olisi meidän oma Sanan mietiskelymme ja Sanan aiheuttamat ajatukset ja oivallukset.
silloin me istumme Kirjan ääressä ja se vaikuttaa meihin varmasti monin tavoin.
mutta kristityillä on tämän ohella toisenlainen kokemus.
he kokevat, että Jeesus on toinen persoona, joka on heitä lähellä, heidän ystävänsä, näkymätön Oskari.
tästä yhdessä Jeesuksen kanssa elämisestä he iloitsevat niin etteivät muusta juuri tahtoisi puhua, kuin taivaallisesta ystävästään.
se voi olla hankalaa sivistyneessä seurassa, että semmosia kristittyjä on mukana, jeesustelijoita.
ja kuten Luther aivan valtavalla tavalla Kristityn vapaudessa kirjoittaa
tämä muistuttaa Khalkedonin ekumeenisen kirkolliskokouksen aikana löydettyä paradoksia, salaisuutta, Kristuksen kahdesta luonnosta.
Jumalan Sana yhdistyy ihmiseen, äidin ja isän poikaan tai tyttäreeseen, kuten rauta muuttuu punaiseksi tulessa.
Jeesuksen persoona ei sekaannu ihmisen omaan minään, vaan Hän on toinen persoona, ja joskus kauankin aikaa aivan hiljaa ja näkymättömissä. Näinhän David Hollatz tätä meidän morsiusaikaamme Jeesuksen kanssa hienosti kuvaa kirjansa Armonjärjestys autuuteen lopulla.
Jeesus ei muutu, ei myöskään meidän persoonamme muutu, se uudestisyntynyt ihminen, joka mielellään Jumalan tahdon tekee.
Kristystä ei millään menetelmällä voi erottaa tai jakaa Kristuksen osuutta, sillä Jumalan Sana on silleen ihmeellisesti sulautunut häneen uskon kautta.
Torinon kääriliinan haaste on siinä, että kaikki tämä on todellisuutta.
Jeesus elää ihan oikeasti, tässä meidän ajallisessa aineellisessa historiallisessa todellisuudessamme.
Hänellä todella on kaikki valta taivaassa ja maanpäällä ja Hän johdattaa suvereenisti tahtonsa mukaan näitä ihmisten valtakuntia ja kuninkaita ja presidenttejä, diktaattoreita ja paaveja.
Hän on niin tavattoman suuri, että Hän jaksaa huolehtia meistä pienistä ihmisistä ja meidän pienistä huolistamme, isoiän korkeasta kuumeesta, lapsen turvallisuudesta koulutiellä autojen hurratessa ohi.
muuten Hän ei olisi meidän Herramme ja Jumalamme vaan joku siellä kaukana tähtitarhojen takana oleva Isän oikealla puolella istuva vahanukke.
jos sinä tahdot antaa Opin hallita elämääsi, kulje sinä sitä tietä, olet sen näköjään ymmärtänytkin paremmin kuin monet kuolevaiset.
minä puolestani tahdon elää Herrani ja Jumalani kanssa.
Hän on yllättävä, voimallinen auttamaan, reipas ja raikas ystävä, ja Hänen oppinsa on terveellinen, hygieeninen.
onhan se Oppi siellä, kuten olemme monasti keskustelleet myös nettiruukussa.
vaan ei minua Oppi rakasta eikä ole minun puolestani ihmisenä kärsinyt ristin puulla, järkyttävällä tavalla, josta Torinon kääriliinaan käärityn miehen kuva omalla kielellään myös kertoo.
Jeesus elää Herrani
ihan oikeesti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti