maanantai 26. huhtikuuta 2010

Toinen osa (26)

Kuudenneksikolmatta

Olkoon tämä sanottu töistä yleensä ja myös niistä, joita kristityn tulee harjoittaa oman ruumiinsa suhteen.

Tahdomme nyt puhua enemmän töistä, joita hän tekee muita ihmisiä kohtaan.

Sillä ei ihminen elä ainoasti omassa ruumiissansa, vaan myös muitten ihmisten parissa maan päällä.

Sentähden hän ei saata olla ilman töitä heidän suhteensa, täytyyhän hänen puhella heidän kanssansa, sekä toimia vaikkei hän tarvitse ainoatakaan sellaista tekoa tullaksensa hurskaaksi ja autuaaksi.

Sentähden pitää hänen mielipiteensä kaikissa töissä olla vapaan ja vaan sitä tarkottaman, että hän niillä palvelisi muita ihmisiä ja olisi hyödyllinen;

eikä itsellensä mitään muuta kuvaaman, vaan mitä muut tarvitsevat.

Tämä sitte kutsutaan tosi kristilliseksi elämäksi, ja siellä ryhtyy usko halulla ja rakkaudella töihin, niinkuin pyhä Paavali opettaa Galatalaisia (5: 6).



Paavali, opetettuansa Filippiläisiä, kuinka heillä uskonsa kautta Kristukseen oli armo ja kaikki tarpeeksi, opettaa heitä edespäin sanoen:

"jos joku neuvo on teidän tykönänne Kristuksessa, jos rakkauden lohdutus, jos joku hengen osallisuus, jos joku sydämmellinen rakkaus ja laupius, niin täyttäkää minun iloni, että teillä olisi yksi mieli, yhtäläinen rakkaus, ja te olisitte yksimieliset ja yhtäpitäväiset.

Älkää tehkö mitään riidan eli turhan kunnian kautta, vaan nöyryydessä pitäen toinen toisensa parempana kuin itsensä.

Ja älkään jokainen omaa parastansa katsoko, vaan myös toisen parasta".



Katso, siinä on Paavali selvään kuvannut kristillisen elämän, joten kaikki työt pitää oleman sovitetut lähimmäisen eduksi, kun jokaisella on itsellensä tarpeeksi uskossansa, ja kaikki muut työt ja elämä on jäänyt hänelle jälelle, niillä palvellaksensa lähimmäistänsä vapaasta rakkaudesta.


Tähän lisäksi hän asettaa Kristuksen esimerkiksi sanoen:

"kullakin olkoon se ajatus, kuin Kristuksella Jesuksella oli, joka vaikka hän oli Jumalan muodossa",


ja hänellä itsellänsä oli kylläksi, eikä hän ensinkään ollut elämän, töiden ja kärsimisen tarpeessa, niiden avulla hurskaaksi tahi autuaaksi tullaksensa, niin hän kuitenkin

"alensi itsensä, otti orjan muodon päällensä ja tuli muiden ihmisten vertaiseksi",

teki ja kärsi kaikkinaista, tarkoittaen ainoastansa meidän parastamme

ja tuli, vaikka hän kyllä oli vapaa, orjaksi meidän tähtemme.


Martti Luther
Kristityn vapaus
kohta 26



tässä Martti Luther siis opettaa uskonelämään kuuluvia tekoja

ottaa apostoli Paavalin kehotuksen meille neuvoksi ja ohjeeksi

viittaa Kristuksen esikuvaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti