Roomalais-katolisuudessa on taipumusta torjua sola fide opetus eli opetus, että usko yksin olisi vanhurskauttamisen perusta.
(näin kertoo englantilainen wikipedian artikkeli ja jatkaa)
Sen sijaan sanotaan, että armo, joka käsittää myös hyvät työt, on myös pelastumisessa välttämätön Mt 25:31-46. Jumalan armosta uskon kautta, (joka on myös Hänen antamansa Mt 16:17), Ef 2:8-10, ja kristityn vastaus siihen Jumalan armossa Gal 5:6, uskona, joka tulee täydelliseksi hyvissä teoissa Jaak 2:22.
The Roman Catholic view tends to exclude sola fide as grounds for justification, holding instead that grace, which implies good works, is also necessary for salvation, Matthew 25:31-46; that is, by God's grace through faith (also a favour given by him, Matthew 16:17), Ephesians 2:8-10, and the Christian's response to it in God's grace Galatians 5:6, as faith perfected by good works, James 2:22.
engl. wikipedia sola fide artikkeli
-- pysähdytääs hetkeksi tähän.
harvinaisen hankala lause näin olennaisesta asiasta...
vilisee Raamatun kohtia ja puhuu armosta, uskosta ja hyvistä teoista sen sijaan että puhuttaisiin vain uskosta.
laitan tähän nuo mainitut kohdat meille luettaviksi
Viimeinen tuomio
"Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.
Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen.
Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti.
Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.
Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa.
Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.
Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut.
Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa.
Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'
"Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?'
Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
"Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville:
'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen.
Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa.
Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa.
Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne.
Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua.
Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'
"Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?'
Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'
"Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Mt 25:-31-46 KR 1992
-- usko on Jumalan antama lahja:
Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.
Mt 16:17
-- pelastus on armosta, usko on lahja ja pelastuksen tarkoitus on tehdä hyviä tekoja:
"Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon.
Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.
Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut."
Ef 2:8-10
-- usko on ihmisen vastaus Jumalan armoon, ja vaikuttaa rakkautta
Kristuksessa Jeesuksessa on yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei. Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.
Gal 5:6
-- usko osoittautuu todeksi hyvissä teoissa
Huomaat, että usko vaikutti yhdessä hänen tekojensa kanssa, teoissa usko tuli todeksi.
Jaak. 2:22
Wikipedian artikkeli antaa sitten pitkän lainauksen Robert Sungenisin kirjasta "Not by Faith Alone" (Ei yksin uskosta). Sungenis on erityisesti tunnettu sola fide ja sola scriptura oppien vastustaja.
Käännän jakson kyllä tähän, mutta sitä lukevan on mielenkiintoista tietää hieman enemmän tästä kaverista, jonka hengellinen elämä on ollut melkoisen mielenkiintoinen. Viime aikoina hän on puolustanut maakeskeistä maailmankuvaa ja herättänyt ärtymystä lausunnoillaan juutalaisuudesta.
Amerikkalainen Robert Sungenis syntyi vuonna 1955 katoliseen perheeseen. Täytettyään 19 vuotta hän kääntyi protestantiksi liittyen presbyteeri kirkkoon.
Sungenis oli aktiivinen kirkon jäsen, vanhimmistossa, saarnaajana, pyhäkoulun aikuisohjaajana) ja suoritti teologian tutkintoja George Washington yliopistossa ja presbyteerisessä Westminsterin teologisessa seminaarissa 1982.
Mutta kymmnen vuotta teologian maisteriksi valmistuttuaan hän palasi 37 vuotiaana takaisin lapsuutensa katoliseen kirkkoon vuonna 1992.
Täällä hän on ollut aktiivinen kolmella eri linjalla:
1. R. Sungenis onnistui ilmeisesti vuonna 2008 torjumaan juutalaisuutta koskevan myönteisen lauseen uudesta Katolisesta katekismuksesta. Hänen anti-semitisminsä on saanut katoliset piispat reagoimaan häntä vastaan.
2. R. Sungenis on käynyt kirjoillaan ja keskusteluissa voimakasta kamppailua protestanttien sola fide ja sola scriptura opetusta ja uskonpuhdistuksen vanhurskauttamisoppia vastaan.
3. R. Sungenis on julkaissut vuonna 2006 kirjan "Galileo was wrong", jossa hän tahtoo palauttaa uskon siihen, että maapallo on maailmankaikkeuden keskus.
kaveriin voi tutustua hänen perustamansa Bellarmine Theological Forum sivuilla
sieltä voi PDF muodossa ottaa hänen kirjojaan.
en erityisemmin kuitenkaan suosittele paitsi niille, joita USA:ssa käynnissä oleva katolisten ja protestanttien välinen keskustelu erityisesti kiinnostaa.
Robert Sungenis kirjoittaa näin sola fide opista:
Huolellinen Paavalin kirjeiden tutkiminen osoittaa, että hän käyttää Uudessa testamentissa sanaa "usko" ja sen johdannaisia yli kaksisataa kertaa, mutta ei milloinkaan liitä siihen laatusanaa "ainoastaan" tai "yksin".
Tulisiko meidän uskoa että hän kyllä tahtoi opettaa vanhurskauttamista yksin uskosta, mutta että hän ei silti koskaan ollut vakuuttunut että hänen tulisi lisätä sana "yksin" ja sanoa näin selkeästi, mitä hän tarkoitti?
Mikä olisi estänyt hänet näin tärkeästä ilmauksesta jos "yksin uskosta" olisi ollut hänellä päällimmäisenä mielessä opista vanhurskauttamisesta?
Toinen syy tähän arvostelevaan kysymykseen on, että Paavali käyttää sanaa "ainoastaan" useammin kuin yksikään muu Uuden testamentin kirjoittaja. Usein nämä ovat lähellä tekstiyhteyttä, joka sisältää opetusta uskosta ja vanhurskauttamisesta.
Näin on ilmeistä että kun Paavali opettaa vanhurskauttamisesta hän hyvin tietää sanan "ainoastaan" ja sen merkityksen.
Odottaisimme tästä syystä, että Paavali joka tavallisesti on niin suora ja selkeä kirjeissään, olisi halunnut käyttää tuota sanaa jos hän olisi ajatellut, että se tekee hänen väitteestään vastaansanomattoman.
Koska Paavalin kirjoitukset ovat inspiroidut, meidän on myönnettävä, että Pyhä Henki myös tiesi sanan "yksin" merkityksen ja että Hänellä oli syynsä estää Paavalia käyttämästä sitä yhdessä sanan "usko" kanssa.
Robert Singenis "Not by Faith Alone: The Biblical evidence for the Catholic Doctrine of justification. 2 ed. 2009.
Lainauksen ydin on siis se, että Lutherin kirkon tärkeimmäksi asiaksi nostama aihe
sola fide
yksin uskosta
ei lainkaan esiinny noilla sanoilla apostoli Paavalin kirjeissä
hyvä pointti!
wiki jatkaa katolisesta näkemyksestä:
Jos määritelmä on sola fide, yksin uskosta, jossa laupeudenteot seuraavat myöhemmin, katoliset ovat asiasta periaatteessa samaa mieltä. Silloin protestantit vain määrittelevät saman asian toisin sanoin.
James Akin sanoi: jos protestantit määrittelevät yksin uskosta sanoilla usko, toivo, rakkaus, olisimme samaa mieltä heidän kanssaan.
James "Jimmy" Akin on toinen amerikkalainen katolisen uskon apologeetta, puolustaja, joka tuli uskoon 20 vuotiaana ja aikoi ryhtyä presbyteerisen kirkon saarnaajaksi. Erinäisistä syistä hän kuitenkin päätti kääntyä katolisuuteen.
Sekä Robertin että Jimmyn tarina katolisen kirkon huomaan on kerrottuna Paul Madrickin kirjassa "Surprised by the Truth" (1994).
kirjassa "Totuuden yllttämä" on useiden henkilöiden kuvauksia hengellisistä vaiheistaan ja päätymisestään katolisuuteen.
Pelastuksen armotaloutta opetetaan siten, että siihen kuuuvat sakramentit, niiden hoito ja hallinta ja kirkon vastuullisuus.
sola fide on ilmaus, jota lähinnä vain protestantit käyttävät positiivisessa mielessä.
henkilökohtainen usko Jeesukseen Kristukseen sen sijaan on tuttu ilmaus kaikille.
Katolinen messu, samoin kuin kreikkalainen jumalallinen liturgia, sisältävät Nikaian uskontunnustuksen (joissain maissa Apostolisen uskontunnustuksen), joka on henkilökohtainen kasteen uskon tunnustus ja yhteisöllinen tunnustautuminen "yhteen Herraan Jeesukseen Kristukseen"
Tunnustautuminen henkilökohtaisesti uskossa yhteen Jeesukseen Kristukseen, kuten evankeliset sen ymmärtävät, on katolisen opetuksen mukaan antautumista (devotion) Kristukselle (ja Hänen pyhilleen) yksityisessä rukouselämässä ja aktiivisessa moraalisessa, hengellisessä ja poliittisessa kohtaamisessa.
"missä synti on turmellut sosiaalisen ilmapiirin, on välttämätöntä kutsua sydänten kääntymykseen ja pyytää Jumalan armoa. Laupeus pyytää oikeudenmukaista uudistusta. Sosiaalisiin kysymyksiin ei ole ratkaisua, joka on evankeliumista irrallaan"
Katolinen katekismus 1896
Trentossa annettiin muun muassa seuraava selitys vanhurskauttamisesta:
Kuinka on ymmärrettävä, että syntinen vanhurskautetaan uskosta lahjana. Missä apostoli sanoo, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta vapaasti, tämä on ymmärrettävä sillä tavoin, kuin Katolinen kirkko on aina ymmärtänyt ja ilmaissut:
sen tähden sanotaan, että meidät on vanhurskautettu uskosta, koska usko on ihmisen pelastuksen alku, perusta, ja kaiken vanhurskauttamisen juuri.
ilman uskoa on mahdotonta miellyttää Jumalaa ja tulla Hänen lastensa kanssa yhteyteen.
sen tähden sanotaan, että meidät vanhurskautetaan vapaasti, koska mikään vanhurskauttamista edeltävistä asioista - ei sen enempää usko kuin teot - ansaitse vanhurskautamisen armoa.
Sillä jos se on armosta, se ei ole teoista, muuten, kuten sama Apostoli sanoo, armo ei ole enää armoa.
-- Trenton kirkkolliskokous pidettiin 13.12. 1543 - 4. 12. 1563.
Se on eräs katolisen kirkon tärkeimmistä konsiileista, jossa määriteltiin oikea oppi protestantismin haasteen alla.
On hyvin tärkeä ymmärtää, että Trentossa "katolinen kirkko" eli yleinen kirkko lakkasi olemasta "katolinen" ja siitä tuli roomalais-katolinen tunnustuskirkko.
siinä missä Augsburgin tunnustus määrittelee perusteiltaan protestanttisia kirkkoja, Trenton kokous määrittelee nykyajan Rooman kirkkoa.
edellä oleva minun sangen vajavaisesti kääntämä kohta on tätä uskon määrittelyä, johon sitten jatkossa paavin kirkko on nojautunut ja sitä edelleen kehittänyt.
-- käännös jatkuu
Katolinen näkemys ei ole "yksin teoista"
Katolinen kirkko on vastustanut tuota näkemystä yli tuhat vuotta ennen uskonpuhdistuksen aikaa Karthagon ja Oranjen kirkkolliskokouksissa.
Kirkko hylkää "velka työt" ja "oman vanhurskauden työt" koska näitä ei ole tehty armosssa. Teot ovat hyviä ainoastaan silloin, kun ne on tehty armossa.
Vuonna 1999 Luterilainen maailmanliitto ja Roomalais-katolinen kirkko antoivat yhteisen julkilausuman vanhurskauttamisesta.
Siinä sanotaan, että LML ja Roomalais-katolinen kirkko ovat yhtä mieltä vanhurskauttamisen perusteista ja siinä otettiin pois joitain kirkon kirouksia, joita on aiemmin suunnattu LML jäsenkirkkoja vastaan.
Jotkut luterilaiset teologit olivat sitä mieltä, että yhteinen julistus osoittaa, että Rooman kirkko on omaksunut sola fide vanhurskauttamisen, useimmat muut luterilaiset teologit olivat eri mieltä, ja sanoivat, että katolisen kirkon muu julkinen opetus osoittaa, että näin ei ole.
"suomennos" on osa englantilaisen wikipedian artikkelista sola fide
kommentoisin tähän omana ajatuksenani että
- melko hankalaa sotkua tämä on luettavaksi, menee minulta selvästi yli hilseen
- kuitenkin vaikuttaisi siltä, että Lutherin oivaltama kirkas "yksin uskosta" on aika lailla sameampaa tässä maailman suurimman kristillisen kirkon maailmassa
- se pommi, jonka sytytyslankaa on Augsburgin keskustelu Lutherin ja Cajetanuksen välillä 1518 ja Lutherin kirje paavi Leo X 1520 jossa on mukana tuo pieni kirjanen "Kristityn Wapaus"
sen pommin järisyttävä vaikutus näkyy myös tässä kääntämässäni tekstissä
miljoonat ihmiset, joita Rooman kirkon teologit ja Luterilainen maailmanliitto edustaa, puhuvat yhä nyt tänään siitä, mitä se Erfurtin munkki näki, kun Pyhä Henki antoi välähtää!
puolikas jaetta Raamatusta, yksi vanhalta yksi uudelta puolelta.
huh mikä kirja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti