Jesus (10)

Kymmenenneksi,

ovat nämä ja kaikki Jumalan sanat pyhiä, tosia, vanhurskaita, rauhallisia, vapaita ja täynnä kaikkea hyvää.

Sentähden tulee sen sielu, joka niissä oikealla uskolla riippuu, niin kokonansa yhdistetyksi hänen kanssaan, että kaikki sanan hyveet tulevat myös sielun omiksi;

ja niinmuodoin tulee sielu uskon kautta Jumalan sanasta pyhäksi, vanhurskaaksi, totiseksi, rauhalliseksi, vapaaksi ja täyteen kaikkea hyvää, Jumalan tosi lapseksi, niinkuin Joh. 1: 12 sanoo: "niille jotka hänen ottivat vastaan, antoi hän voiman Jumalan lapsiksi tulla, jotka uskovat hänen nimensä päälle."

Tästä helposti huomataan, minkätähden usko saa niin paljon aikaan, ja ettei yksikään hyvä työ ole sen vertainen.

Sillä ei yksikään hyvä työ riipu Jumalan sanassa niin kuin usko, ei taida myöskään olla sielussa;

sielussa hallitsee vaan sana ja usko yksinään.

Millainen sana on, sellaiseksi sielukin tulee siitä: samaten kuin rautakin tulee yhdistyessään tulen kanssa tulipunaiseksi.

Niin näemme siis, että kristityllä on uskossa tarpeeksi tarvitsematta töitä lisäksi;

siten hän on todella päästetty kaikista käskyistä ja säännöistä.

Jos hän on päästetty, niin hän on totisesti vapaa.

Usko on ainoa kristillinen vapaus, joka vaikuttaa, ei että saamme käydä laiskoina taikka tehdä pahaa, vaan ettemme tarvitse yhtään työtä, saadaksemme hurskautta ja autuutta, josta eteenpäin tahdomme puhua laveammin.

MikkoL:
Martti Luther
Kristityn Wapaus
kohta 10


huomaatko, kuinka Martti tässä puhuu Jeesuksesta?

sitä ei ole aivan helppo huomata, ja mieleen voi tulla että "puhtaasta opistahan" tässä on kyse.

siis että järjellämme käsitämme, miten tämä homma menee ja sen selkeästi perustamme Jumalan Sanaan oikein ymmärrettynä.

vaan ei!

tämä on sitä mystiikkaa, uskonelämän salaisuutta, uudestisyntymistä, Hengen tuulen puhaltamista, jota ei kirjoihin ja kansiin voi sulkea, vaan joka elämänä purkautuu vastustamattomalla voimalla arkipäivään kuin Islannin tulivuori.

joskin tuo vertaus pikkusen ontuu...


koetan kääntää tuon Lutherin Kristityn Wapaus kohdan 10 nykykielelle, ja lisätä sinne "hän" sanan paikalle tuon rakkaan nimen

Jeesus



nämä ja kaikki Jumalan sanat ovat pyhiä, tosia, vanhurskaita, rauhallisia, vapaita ja täynnä kaikkea hyvää.

Sentähden tulee sielu, joka niissä oikealla uskolla riippuu niin kokonaan yhdistetyksi Jeesuksen kanssa, että kaikki sanan hyveet tulevat myös sielun omiksi

samoin sielu tulee uskon kautta Jumalan sanasta pyhäksi, vanhurskaaksi, totiseksi, rauhalliseksi, vapaaksi ja täyteen kaikkea hyvää, Jumalan tosi lapseksi, niinkuin Joh. 1: 12 sanoo:

niille jotka ottivat Jeesuksen vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille jotka uskovat Jeesuksen nimeen.


näemme tässä pelastavan, elävän uskon henkilökohtaisen luonteen ja sen salaperäisen taivaallisen olemuksen, jota järki ei voi käsittää eikä tyhjentävästi selittää

vaikka siinä on mietiskelyä, se ei ole vain mietiskelyä

Jumalan Sana ikäänkuin sulautuu ihmiseen uskon kautta, ja ihminen saa kaiken Jumalan Sanan hyvän - Jeesus ja Isä ja Pyhä Henki tulevat sananmukaisesti asumaan hänessä.

ihminen jossa pyhä Kolminaisuus asuu on Pyhän Hengen temppeli, pyhä ja täydellisesti noudattaa Jumalan tahtoa ja tekee sydämen halusta, mitä Jumala käskee.

no - tähän norppa ja Auroora ja monet muut kristityt tietenkin sanovat Amen, Halleluja!

ja näin asia on.

se mikä Jumalasta on syntynyt, uskon kautta syntynyt Jeesus joka tekee majan sydämeen, ei tee syntiä.

uskon kautta Jeesus tekee suursiivouksen sisikunnassa ja paljon lentää kamaa ikkunasta pihalla olevaan roskakasaan, joka sitten heitetään armon mereen, jossa on kalastuskielto.

monta pirua joutuu kodittomaksi.


"Tästä huomataan helposti huomataan, minkätähden usko saa niin paljon aikaan, ja ettei yksikään hyvä työ ole siihen verrattavissa.

Yksikään hyvä työ ei riipu Jumalan sanassa niin kuin usko.

Yksikään hyvä työ ei voi olla sielussa.

Sielussa hallitsee vain sana ja usko.

Millainen sana on, sellaiseksi sielukin siitä tulee, samaten kuin rautakin tuleen yhdistyessään tulee tulipunaiseksi.



Edellä olevan kielikuvan olen aikaisemmin nähnyt merkittävän ja syvällisen luterilaisen teologin, Martin Chemnitzin (1522-1586), kirjassa Kristuksen kahdesta luonnosta

(De duebus naturis in Christo)

Chemnitz tahtoo kuvata jotenkin ymmärrettävällä tavalla, miten Jeesuksella on kaksi luontoa - Hän on täysi ihminen ja täysi Jumala ja kuitenkaan nämä kaksi luontoa eivät muutu eivätkä sekaannu toisiinsa, niitä ei voi toisistaan erottaa eikä jakaa.

Hän sanoo, että jumalallinen ja inhimillinen yhdistyvät Jeesuksessa kuten rauta, kun sitä kuumennetaan.

tulenpunaisena hehkuva rauta on edelleen se sama rauta eikä se ole tulta. Tuli on edelleen se sama tuli eikä se ole rautaa.

nyt näen, että tämä uljas kuva on Lutherin kirjassa Kristityn Wapaus.

augustinolainen Erfurtin munkkimme käyttää sitä kuvaamaan uskovaa ihmistä.

uskon kautta Jumalan Sana yhdistyy ihmiseen, syntyy sydämeen, Jeesus tulee paikalle, koko pyhä Kolminaisuus, ja kylmä rautasydän alkaa hehkua tulipunaisena rakkautta Jumalaan.


nyt ei orja tee pakosta hyviä töitä ja pakosta jätä kravaattia kotiin, vaikka se firman kokouksessa olisi niin asiallinen. ja vaimo vielä osti niin hyvin pukuun sopivan solmion.

vaan lapsi tahtoo tehdä, mitä Isä käskee, oma tahto on tullut kuuliaiseksi ja sydämen halusta noudatetaan Herran ohjeita ja neuvoja, kuljetaan Hänen näyttämäänsä tietä ja kannetaan runsasta hedelmää siinä totisessa wiinapuussa, joka on Kristus.

siihen yhdistettynä, jaloon öljypuuhun oksastettuna, uuden elämän synnyttyä vanhan ihmisen hukuttamisen ja ristille kiinnittämisen kautta.

tämä on jumaluusoppia.

ei mitään ihmisten keksintöä!

sanoisinko... Kristuksen oppia.


palautan mieliimme näiden alustusten parissa vakavan jutun.

Luther kirjoitti Kristityn Wapaus kirjan todellisessa hengen hädässä, tuskallinen kuolema roviolla harhaoppisena poltettavana oli melko varma.

Uskon että Pyhä Henki ohjasi hänen ajatuksiaan ja kirjoittamistaan, Jeesus rukoili Isää valtakuntansa puolesta ja Isä seurasi tarkalla silmällä mitä tuon ajan Saksassa ja Roomassa tapahtui.

Tämä kirja meni paavi Leo X:n ja hänen teologiensa luettavaksi.

Paavi siis sai kuulla munkiltaan tämän evankeliumin ihanan opetuksen.

Hän kirosi Lutherin helvettiin.

Vuotta myöhemmin paavi Leo X meni kertomaan Jeesukselle, mitä oli tehnyt - kuoli niin äkkiä, ettei edes viimeistä ehtoollista keritty antaa.

älä sinäkään suhtaudu kevytmielisesti siihen, mitä nettiruukussa luet Kristityn Wapaudesta.

suhtaudu kriittisesti, arvostellen, itsenäisesti ja rukoillen.

tämä teksi on vaarallista.

hengenvaarallista.