TOINEN OSA
Yhdeksänneksitoista
Olkoon nyt kylliksi puhuttuna sisällisestä ihmisestä, hänen vapaudestansa ja päävanhurskaudestansa, joka ei kaipaa yhtään lakia eikä hyvää työtä, nepä ovat vahingollisetkin, jos joku niiden avulla rohkenee saavuttaa vanhurskautta.
Nyt tulemme toiseen osaan, ulkonaiseen ihmiseen.
Tässä aijomme vastata kaikille niille, jotka pahentuvat edellisestä puheesta, ja joilla on tapana sanoa:
No, jos nyt usko on kaikki ja jos se yksin riittää hurskaaksi tekemään, miksi on sitte hyviä töitä käsketty?
Ollaan sitte hyvällä mielellä, älkäämme tehkö mitään ollenkaan.
Ei kultaseni, ei niin sentään; tosin olisi sitenkin hyvä, jos sinä olisit vaan sisällinen ihminen ja tullut kokonaan hengelliseksi ja sisälliseksi: millaiseksi ei kukaan pääse ennen viimeistä päivää.
Asian kanta maan päällä on ja pysyy alkamisessa ja kasvamisessa ja täytetään vasta toisessa maailmassa.
Sentähden apostoli kutsuu sen Hengen esikoiseksi, se on "Hengen ensimmäisiksi hedelmiksi."
Tähän kuuluu sentähden, mitä ennen on sanottu, että kristitty on valmis palvelemaan jokaista ja on jokaiselle alammainen.
Vapaana ei tarvitse hänen tehdä mitään, palvelijana täytyy hänen tehdä kaikellaista.
Kuinka se tapahtuu tahdomme nyt nähdä.
Martti Luther
Kristityn vapaus
kohta 19
Ei kultaseni!
Jesus eli ensimmäinen osa Kristityn Wapautta puhuu siitä sisäisestä hengellisestä ihmisestä, joka on uskon kautta pappi ja kuningas.
Kristitty on vapaa herra (ja rouva).
Toinen osa puhuu siitä ulkonaisesta ihmisestä, joka elää tässä ajassa ja joka on kaikkien palvelija.
jonka pitää kaikellaista tehdä.
Ei kultaseni!
ei tämä ollutkaan niin yksinkertaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti