tilanne täällä nettiruukussa on silleen mukava, että voimme kysellä asianomaiselta itseltään.
Jeesus keskustelussa kukin on omalla arvokkaalla tavallaan kertonut henkilökohtaista näkemystään ja sen taustaa ja tuonut esiin asian eri puolia.
Jumalan Sanan mietiskely on ehdottoman arvokasta.
Sakramenttien väkevä uskoa luova ja vahvistava voima on suuri lahja meille heikkouskoisille.
Pyhän Hengen johdatus elämän tiellä on jonkun todellista kokemusta, josta on tahtonut myös muille kertoa.
näistä ei erimielisyyttä taida kristittyjen välillä juuri olla.
koen kuitenkin, että tämä meidän Herramme Jeesuksen voimakas korostaminen ja siitä kirjoittaminen, miten Hän juuri tänään 28.4. on läsnä sekä nettiruukussa näitä juttujamme seuraillen, että kunkin meidän luonamme, asuen sydämessä uskon kautta, on herättänyt ristiriitaisia ajatuksia.
voimme siis kysyä suoraan Häneltä, koska Hän elää ja kuulee rukouksemme ja hiljaiset huokauksemmekin.
Hän on niin suuri että Hän voi pienenkin ottaa huomioon. Hän on Jumala. elävä Jumala.
joku voisi tällaisenkin pyynnön Galilean miehelle laittaa, jos asia on jäänyt jotenkin omalla kohdalla kesken:
Rakas Herra Jeesus,
tahdon sydämestäni kiittää Sinua taas tässä siitä, että olet katkeralla ristinkuolemallasi sovittanut myös minun syntini ja että minut on kasteessa jo otettu Sinun ihmeelliseen valtakuntaasi. Enkelisi ovat minua teilläni varjelleet ja paljon iloa ja siunausta olet jakanut omaisteni ja myös kristittyjen ystävieni kautta.
tämä mikko-pappi kirjoittaa hyvin voimakkaasti siitä, että ihmisellä on mahdollisuus elää henkilökohtaisessa suhteessa Sinuun ja että Sinä voisit olla minun paras ystäväni. tiedän, että hän on vajavainen ja syntinen ihminen, mutta hän vetoaa Sinun Sanaasi ja Sinun omiesi kokemuksiin kautta aikojen.
Herra Jeesus, en ole sen arvoinen, että tulisit minun saastaiseen ja köyhään kotiini, sydämeeni asumaan niin, että saisimme paljon jutella kaikesta ja saisin oikein kuulla Sinun äänesi. Jos todella on mahdollista, että Sinä antaisit minulle vieläkin enemmän uskon kautta kuin olet tähän päivään mennessä antanut, niin anna Herra armostasi minun tulla oikein lähelle Sinua, Jeesus.
Amen
tällä tavalla ei tietenkään rukoile kukaan muu kuin sellainen sielu, jonka sydämen ovella Jeesus jo kolkuttaa ja tahtoisi käydä sisälle murkinalle.
monet sanovat "minulla on jo kaikki hyvin ja Jeesuksen kanssa asiat kunnossa" ja torjuvat ajatuksen, että Jeesus Kristus voisi ehkä antaa vieläkin enemmän.
kuullaas Herran Jeesuksen omaa ääntä - hyvin henkilökohtaista, minä sinä asiaa:
"Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään.
Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston.
Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet.
Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan.
Tee siis parannus, luovu penseydestäsi!
Minä seison ovella ja kolkutan.
Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.
"Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen.
"Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille."
Ilm 3:17-22 KR 1992
todellakin kaikissa hengellisen elämän asioissa, kasteesta hautajaisiin, saamme kysyä Häneltä neuvoa.
mutta erityisesti tässä asiassa, että saamme elää Jeesuksen ystävinä ja avaamme sydämemme Hänelle käydä sisään on niin suuri asia.
ei tarvitse ihmisiä uskoa, kun kysyä Ihmisen Pojalta itseltään.
Hän kuulee ja vastaa kyllä.
Anova saa, etsivä löytää, kolkuttavalle avataan.
saamme ihan joka päivä lapsellisesti käydä Jeesuksen tykö ja pyytää, että Hän kulkisi kanssamme. Tänään 28.4. ja huomenna 29.4 ja vielä sitä seuraavanakin päivänä.
vaan yksi ongelma tässä on, miksi ihmiset eivät oikein kuitenkaan Jeesusta sillä tavoin henkilökohtaisesti kaipaa elämäänsä, ja se on halu itse hallita omaa elämää.
mutta ah jos he tietäisivät, miten ihmeellinen Jeesus todella on, he oitis rientäisivät Hänen luokseen jättäen omat suunnitelmansa ja aikomuksensa, ja kätkien kaiken Hänen hallintaansa.
joku ehkä kysyy, millaista hurmahenkisyyttä se on sitten elää kun elävä Jumala on siinä kokoajan läsnä ja johtaa ja hallitsee minua Kuninkaana ja Ylipappina?
tästä meillä on sekä Vanha testamentti että Uusi testamentti.
sieltä näemme, millainen on tämä Jumalan Sana, joka on tullut lihaksi.
millaista on vaellus Hänen kansssaan.
ja kuinka niille keskimäärin tässä maailmassa käy, jotka Jeesus tietä tahtovat kulkea.
hylätty rakkaus
kuinka paljon murhetta me ihmiset tuotammekaan rakkaalle Jeesukselle epäuskomme ja sydämemme kovuuden tähden.
Hänen oma kansansa hylkäsi Hänet
Suomen kansa on suurena joukkona hylkäämässä Hänet ja eksymässä suuren maailman humuun
jopa Hänen omansa häpeävät lausua Hänen nimensä julkisuudessa
kuinka moni astuukaan Hänen Isänsä eteen itsevarmana ja luottavaisena, että kyllä minulla on sen verran hyvä sydän ja sen verran vahva usko ja sen verran kirkas oppi ja sen verran monta muuta Jumalan mieleistä asiaa, että en minä Hänen Poikaansa sen enempää tarvitse kuin minimin verran.
kuinka moni epäuskossa vaeltaakaan uskonnollisena ihmisenä, koskaan todella pysähtymättä keskustelemaan Hänen kanssaan.
kuinka nöyrästi ja hiljaisesti Hän kulkeekaan meidän ylpeiden ihmisten jäljissä, ja väsymättä Hyvän Paimenen tavoin kutsuu meitä luokseen.
niinkuin se kanaemo niitä poikasiaan siipiensä alle.
vaan me olemm kukin mieluummin poikenneet omille teillemme, emmekä ole tahtoneet.
ei kadotuksen kauheus sitten kuitenkaan ole siinä, että on tulinen meri ja tuskaa ja hamamsten kiristystä pimeydessä ja itkua.
Kadotuksen kauheus on kadottamisessa
siinä että lopullisesti ja pysyvästi kadottaa Jeesuksen.
niinkuin Elämä alkaa jo täällä maitten päällä ja jatkuu iäti taivaassa.
niin myös Kuolema alkaa jo täällä maitten päällä ja jatkuu iankaikkisesti siinä toisessa kuolemassa.
on ihmisiä, jotka ovat kadoksissa, ja joita Paimen kutsuu luokseen.
on ihmisiä, jotka ovat kadottaneet kaiken.
"ken tästä käy saa kaiken toivon heittää"
ei tämä Galilean miehen henkilökohtainen tunteminen ihan pikku juttu ole.
kuten Paavolle sanottiin
"yksi sinulta puuttuu ja sen myötä kaikki"
niin kristillisyys ilman Kristusta on itsepetosta, vailla mitään todellista sisältöä. se ei toimi.
ja kuten virressä veisataan toisaalta luottavaisesti, toisaalta vakavasti
"Ne jotka tunsi Hän tiellä"
ja Jeesus itse sanoo joillekin ihmisille sitten kerran
"en ole koskaan teitä tuntenut"
ja nämä tyypit olivat ihan varmoja, että Jeesus heitä kaverina moikkaa, olivathan he Jeesuksen nimessä ja veressä paljon tehneet.
Näin Jumalan Sana jo kauan sitten kutsui ja yhä kutsuu:
"Kuitenkin Herra vain odottaa,
että voisi olla teille armollinen,
hän nousee armahtamaan teitä.
Herra on oikeuden Jumala.
Autuaita ne, jotka häntä odottavat!
Siionin kansa, sinä joka asut Jerusalemissa,
sinun itkusi aika on ohi!
Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa,
hän kuulee ja vastaa sinulle.
Vaikka Herra suo sinulle vain kapean leivän
ja niukasti vettä,
hän, sinun opastajasi, ei enää kätkeydy.
Omin silmin sinä saat nähdä hänet.
Aina kun olet eksymässä tieltä,
milloin oikeaan, milloin vasempaan,
sinä omin korvin kuulet takaasi ohjeen:
-- Tässä on tie, kulkekaa sitä.
Niin sinä julistat saastaisiksi hopeoidut jumalankuvasi ja heität menemään kullalla silatut jumalasi kuin nainen verisen rievun ja huudat: "Tiehesi, saasta!"
Jes 30:18-22 KR 1992
niin
ei ole mitenkään hurmahenkistä, vaan hyvin hyvin raamatullista elää Jeesuksen kanssa, sinä Hänessä ja Hän sinussa.
"Aina kun olet eksymässä tieltä,
milloin oikeaan, milloin vasempaan,
sinä omin korvin kuulet takaasi ohjeen:
-- Tässä on tie, kulkekaa sitä."
jolla on korvat kuulla, se kuulkoon.
toistan vielä, että itse olen aivan arvoton tällaisia puhumaan ja ketään kehottelemaan mihinkään.
aidosti ja kehumatta syntinen ja monin tavoin puutteellinen ihminen.
siksi juuri tahdonkin sanoa tällä palstalla
kysykää Häneltä itseltään!
"olisko vielä jotain, vaikka ihan pikkusen, jota tahtoisit armostasi minulle lahjoittaa?
ei lahjoja, niitä on yllin kyllin, vaan tahtoisin Sinut itsesi, kaikkien lahjojen antajan ja Jumalan lahjoista parhaimman"
minulla ei nyt kristillisestä uskosta sen parempaa sanottavaa ole, joten tosiaan
jääkää Herran haltuun!
näillä sanoin lähdin Nettiruukusta lomalle
mukaan tuli sen jälkeen vielä mielenkiintoinen ajatus
Kirjoittanut: Patu
"Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
Ja niin me tahdomme tehdä, jos vain Jumala sallii.
Heb 6:1-3
"Kristuksen opin alkeet" tässä on sanat arkhee Logos ... arkkitehti, arkkipiispa, arkki-oppi
Johanneksen evankeliumin alussa Logos - Sana tuli lihaksi
"oppi kasteesta" didakhee " MikkoL
Jotkut vähättelevät kasteen merkitystä, koska se Paavalin mielestä kuuluu opin alkeisiin. Kreikan sana arkhee merkitsee alkua, mutta sillä on merkitys myös yli-, kuten sanasta arkkienkeli alusta näkyy, samoin esikoinen, joka on arvokkain syntyneistä, ensimmäinen vertaistensa joikossa.
"Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet" voisi saada siten myös merkityksen "Pitäkäämme ydinasia paikallaan..."
torstai 29. huhtikuuta 2010
Torinon kääriliina - Kristuksen kuva meissä
on aika palata tähän teemaan Raamattupiirissä
keskustelu jäi kesken, kun tunteet kävivät kuumina ja syytökset lentelivät kuin kunnon gallialaiskylässä.
nyt näemme, että kyseessä on aika paljon isompi ja syvällisempi asia, kuin heti huomasimme.
aineellinen esine jakaa käsityksiä ja mielipiteitä
tämä kangas on kristikunnan aarteita, ja kovin sitä syljettiin ja häpäistiin täällä nettiruukussa.
minkä tähden?
kun tahdottiin korottaa Jumalan Sanan merkitystä.
no, eihän liinaa esiteltykään muuna kuin tienä oppia tuntemaan paremmin, mitä ristiinnaulitseminen oli roomalaisaikana.
eli mihin se töksähti.
töksähdettiin siihen syvään kysymykseen, mitä merkitsee se, että Jumalan Sana tulee lihaksi.
ei kenelläkään tänne kirjoittavalla taida olla vaikeuksia tunnustaa uskoa lihaan tulleeseen Jumalan Sanaan, joka syntyi neitsyt Mariasta Betlehemin tallissa yli 2000 vuotta sitten.
kaikki ilolla tästä luemme ja kuulemme.
lapsesta asti rakas ja tuttu joulun kertomus.
Uuden testamentin evankeliumien ainutlaatuiset kuvat Jeesuksen vaelluksesta Galilean vuorilla ja Jerusalemin kaduilla, temppelissä.
no problem!
ymmärsinkö oikein silloin, että ongelma onkin tässä Jumalan Sanan tulemisessa lihaksi meidän elämässämme?
niinkuin Torinon kääriliinaan on ilmeisesti (tosin ilman tieteen todistusta) ja monen uskon mukaan muodostunut kärsivän Kristuksen ruumiista kuva jossa on AB verta.
samoin sinun koko olemuksessasi on ilmeisesti (tosin ilman tieteen todistusta) ja monen uson mukaan muodostunut Kristuksen kuva.
eikä vain hopeisessa rasiassa säilytettävä kuiva vanha kangas, vaikka jonkun iho voi sellaiseksikin mennä.
vaan elävä ihminen ja elävä Jeesus
kuten Luther sanoo Kristityn Vapaudessa, Jumalan Sana asettuu ihmiseen asumaan ja muuttaa ihmisen sydämen kaltaisekseen.
Sana tulee lihaksi
nyt näitä vääriä tukia alkoi paljastua.
siis ihmisiä, jotka omassa sydämessään asettavat jotain muuta turvakseen kuin Kristuksen.
alkoi nousta syyte siitä, että puhuminen elävästä Jeesuksesta on hurmahenkisyyttä.
että "Jeesus elää" tarkoittaa sitä, että mietiskelemme Jeesuksen sanoja sydämessämme, ja niitä ymmärrämme, märehdimme lehmän tavoin Sanaa ravinnoksemme.
kävi niin että nostettiin esiin sanat oppi ja Jumalan Sana.
nämä ovat sellaisia luterilaisen kristillisyyden tunnuksia, ja ne ymmärretään suomalaisessa hengellisessä elämässä ja kirkossa tavallisesti evankeliumin ja lain erottamisena (oppi) ja Jumalan Sanan arvovaltana.
syytettiin, että elävästä Jeesuksesta puhuminen muussa merkityksessä olisi Schmalkaldenin uskonkohdissa mainittua hurmahenkisyyttä, jolla Luther tarkoitti Jumalan Sanasta irtautunutta perkeleen henkien synnyttämää harhaa.
onkohan tähän asti kertaus opintojen äiti?
nyt sitten kun Torinon kuva oli painettu roskaläjään
myös ajatus Kristuksen kuvasta, Kristuksen elämän esimerkillisyydestä
herätti samanlaista roskiin heittämistä, koska kaikuna on taustalla esikoislestadiolainen kristillisyyden neuvojen ja ohjeiden pakkopaita.
lapsi heitetään pesuveden mukana
ei väärä käyttö turmele lain oikeaa käyttöä
nyt on sitten nähty, että Torinon kääriliinaan sisältyy paljon selittämätöntä, aitoa, kukkia, kankaan kudontaa, hologrammia, kirjaimia, ja se ei olekaan joku riepu.
samoin on nyt nähty, että "Kristuksen Oppi" ei Raamatun sivuilla olekaan se luterilainen käsitys laista ja evankeliumista.
Jumalan Sana tulee todellisuuteen.
Torinon liinaa ei voida koskaan todistaa Jeesuksen kuvaksi, eikä siihen ole pakko uskoa että se olisi Kristuksen kääriliina.
Mutta se muistuttaa siitä, että Jeesus on ollut lihaa ja verta Pontius Pilatuksen aikana täällä Pyhällä maalla.
Kristuksen kuvaa meissä Hänen omissaan ei voida koskaan todistaa Jeesuksen kuvaksi, eikä kenenkään ole akko uskoa, että Jeesus asuu meissä.
se on meidän oma uskomme.
Jumalan Sana tulee todellisuuteen tänään, nyt.
mitä merkitsee, että Jeesus elää.
jos kyseessä olisi meidän oma Sanan mietiskelymme ja Sanan aiheuttamat ajatukset ja oivallukset.
silloin me istumme Kirjan ääressä ja se vaikuttaa meihin varmasti monin tavoin.
mutta kristityillä on tämän ohella toisenlainen kokemus.
he kokevat, että Jeesus on toinen persoona, joka on heitä lähellä, heidän ystävänsä, näkymätön Oskari.
tästä yhdessä Jeesuksen kanssa elämisestä he iloitsevat niin etteivät muusta juuri tahtoisi puhua, kuin taivaallisesta ystävästään.
se voi olla hankalaa sivistyneessä seurassa, että semmosia kristittyjä on mukana, jeesustelijoita.
ja kuten Luther aivan valtavalla tavalla Kristityn vapaudessa kirjoittaa
tämä muistuttaa Khalkedonin ekumeenisen kirkolliskokouksen aikana löydettyä paradoksia, salaisuutta, Kristuksen kahdesta luonnosta.
Jumalan Sana yhdistyy ihmiseen, äidin ja isän poikaan tai tyttäreeseen, kuten rauta muuttuu punaiseksi tulessa.
Jeesuksen persoona ei sekaannu ihmisen omaan minään, vaan Hän on toinen persoona, ja joskus kauankin aikaa aivan hiljaa ja näkymättömissä. Näinhän David Hollatz tätä meidän morsiusaikaamme Jeesuksen kanssa hienosti kuvaa kirjansa Armonjärjestys autuuteen lopulla.
Jeesus ei muutu, ei myöskään meidän persoonamme muutu, se uudestisyntynyt ihminen, joka mielellään Jumalan tahdon tekee.
Kristystä ei millään menetelmällä voi erottaa tai jakaa Kristuksen osuutta, sillä Jumalan Sana on silleen ihmeellisesti sulautunut häneen uskon kautta.
Torinon kääriliinan haaste on siinä, että kaikki tämä on todellisuutta.
Jeesus elää ihan oikeasti, tässä meidän ajallisessa aineellisessa historiallisessa todellisuudessamme.
Hänellä todella on kaikki valta taivaassa ja maanpäällä ja Hän johdattaa suvereenisti tahtonsa mukaan näitä ihmisten valtakuntia ja kuninkaita ja presidenttejä, diktaattoreita ja paaveja.
Hän on niin tavattoman suuri, että Hän jaksaa huolehtia meistä pienistä ihmisistä ja meidän pienistä huolistamme, isoiän korkeasta kuumeesta, lapsen turvallisuudesta koulutiellä autojen hurratessa ohi.
muuten Hän ei olisi meidän Herramme ja Jumalamme vaan joku siellä kaukana tähtitarhojen takana oleva Isän oikealla puolella istuva vahanukke.
jos sinä tahdot antaa Opin hallita elämääsi, kulje sinä sitä tietä, olet sen näköjään ymmärtänytkin paremmin kuin monet kuolevaiset.
minä puolestani tahdon elää Herrani ja Jumalani kanssa.
Hän on yllättävä, voimallinen auttamaan, reipas ja raikas ystävä, ja Hänen oppinsa on terveellinen, hygieeninen.
onhan se Oppi siellä, kuten olemme monasti keskustelleet myös nettiruukussa.
vaan ei minua Oppi rakasta eikä ole minun puolestani ihmisenä kärsinyt ristin puulla, järkyttävällä tavalla, josta Torinon kääriliinaan käärityn miehen kuva omalla kielellään myös kertoo.
Jeesus elää Herrani
ihan oikeesti
keskustelu jäi kesken, kun tunteet kävivät kuumina ja syytökset lentelivät kuin kunnon gallialaiskylässä.
nyt näemme, että kyseessä on aika paljon isompi ja syvällisempi asia, kuin heti huomasimme.
aineellinen esine jakaa käsityksiä ja mielipiteitä
tämä kangas on kristikunnan aarteita, ja kovin sitä syljettiin ja häpäistiin täällä nettiruukussa.
minkä tähden?
kun tahdottiin korottaa Jumalan Sanan merkitystä.
no, eihän liinaa esiteltykään muuna kuin tienä oppia tuntemaan paremmin, mitä ristiinnaulitseminen oli roomalaisaikana.
eli mihin se töksähti.
töksähdettiin siihen syvään kysymykseen, mitä merkitsee se, että Jumalan Sana tulee lihaksi.
ei kenelläkään tänne kirjoittavalla taida olla vaikeuksia tunnustaa uskoa lihaan tulleeseen Jumalan Sanaan, joka syntyi neitsyt Mariasta Betlehemin tallissa yli 2000 vuotta sitten.
kaikki ilolla tästä luemme ja kuulemme.
lapsesta asti rakas ja tuttu joulun kertomus.
Uuden testamentin evankeliumien ainutlaatuiset kuvat Jeesuksen vaelluksesta Galilean vuorilla ja Jerusalemin kaduilla, temppelissä.
no problem!
ymmärsinkö oikein silloin, että ongelma onkin tässä Jumalan Sanan tulemisessa lihaksi meidän elämässämme?
niinkuin Torinon kääriliinaan on ilmeisesti (tosin ilman tieteen todistusta) ja monen uskon mukaan muodostunut kärsivän Kristuksen ruumiista kuva jossa on AB verta.
samoin sinun koko olemuksessasi on ilmeisesti (tosin ilman tieteen todistusta) ja monen uson mukaan muodostunut Kristuksen kuva.
eikä vain hopeisessa rasiassa säilytettävä kuiva vanha kangas, vaikka jonkun iho voi sellaiseksikin mennä.
vaan elävä ihminen ja elävä Jeesus
kuten Luther sanoo Kristityn Vapaudessa, Jumalan Sana asettuu ihmiseen asumaan ja muuttaa ihmisen sydämen kaltaisekseen.
Sana tulee lihaksi
nyt näitä vääriä tukia alkoi paljastua.
siis ihmisiä, jotka omassa sydämessään asettavat jotain muuta turvakseen kuin Kristuksen.
alkoi nousta syyte siitä, että puhuminen elävästä Jeesuksesta on hurmahenkisyyttä.
että "Jeesus elää" tarkoittaa sitä, että mietiskelemme Jeesuksen sanoja sydämessämme, ja niitä ymmärrämme, märehdimme lehmän tavoin Sanaa ravinnoksemme.
kävi niin että nostettiin esiin sanat oppi ja Jumalan Sana.
nämä ovat sellaisia luterilaisen kristillisyyden tunnuksia, ja ne ymmärretään suomalaisessa hengellisessä elämässä ja kirkossa tavallisesti evankeliumin ja lain erottamisena (oppi) ja Jumalan Sanan arvovaltana.
syytettiin, että elävästä Jeesuksesta puhuminen muussa merkityksessä olisi Schmalkaldenin uskonkohdissa mainittua hurmahenkisyyttä, jolla Luther tarkoitti Jumalan Sanasta irtautunutta perkeleen henkien synnyttämää harhaa.
onkohan tähän asti kertaus opintojen äiti?
nyt sitten kun Torinon kuva oli painettu roskaläjään
myös ajatus Kristuksen kuvasta, Kristuksen elämän esimerkillisyydestä
herätti samanlaista roskiin heittämistä, koska kaikuna on taustalla esikoislestadiolainen kristillisyyden neuvojen ja ohjeiden pakkopaita.
lapsi heitetään pesuveden mukana
ei väärä käyttö turmele lain oikeaa käyttöä
nyt on sitten nähty, että Torinon kääriliinaan sisältyy paljon selittämätöntä, aitoa, kukkia, kankaan kudontaa, hologrammia, kirjaimia, ja se ei olekaan joku riepu.
samoin on nyt nähty, että "Kristuksen Oppi" ei Raamatun sivuilla olekaan se luterilainen käsitys laista ja evankeliumista.
Jumalan Sana tulee todellisuuteen.
Torinon liinaa ei voida koskaan todistaa Jeesuksen kuvaksi, eikä siihen ole pakko uskoa että se olisi Kristuksen kääriliina.
Mutta se muistuttaa siitä, että Jeesus on ollut lihaa ja verta Pontius Pilatuksen aikana täällä Pyhällä maalla.
Kristuksen kuvaa meissä Hänen omissaan ei voida koskaan todistaa Jeesuksen kuvaksi, eikä kenenkään ole akko uskoa, että Jeesus asuu meissä.
se on meidän oma uskomme.
Jumalan Sana tulee todellisuuteen tänään, nyt.
mitä merkitsee, että Jeesus elää.
jos kyseessä olisi meidän oma Sanan mietiskelymme ja Sanan aiheuttamat ajatukset ja oivallukset.
silloin me istumme Kirjan ääressä ja se vaikuttaa meihin varmasti monin tavoin.
mutta kristityillä on tämän ohella toisenlainen kokemus.
he kokevat, että Jeesus on toinen persoona, joka on heitä lähellä, heidän ystävänsä, näkymätön Oskari.
tästä yhdessä Jeesuksen kanssa elämisestä he iloitsevat niin etteivät muusta juuri tahtoisi puhua, kuin taivaallisesta ystävästään.
se voi olla hankalaa sivistyneessä seurassa, että semmosia kristittyjä on mukana, jeesustelijoita.
ja kuten Luther aivan valtavalla tavalla Kristityn vapaudessa kirjoittaa
tämä muistuttaa Khalkedonin ekumeenisen kirkolliskokouksen aikana löydettyä paradoksia, salaisuutta, Kristuksen kahdesta luonnosta.
Jumalan Sana yhdistyy ihmiseen, äidin ja isän poikaan tai tyttäreeseen, kuten rauta muuttuu punaiseksi tulessa.
Jeesuksen persoona ei sekaannu ihmisen omaan minään, vaan Hän on toinen persoona, ja joskus kauankin aikaa aivan hiljaa ja näkymättömissä. Näinhän David Hollatz tätä meidän morsiusaikaamme Jeesuksen kanssa hienosti kuvaa kirjansa Armonjärjestys autuuteen lopulla.
Jeesus ei muutu, ei myöskään meidän persoonamme muutu, se uudestisyntynyt ihminen, joka mielellään Jumalan tahdon tekee.
Kristystä ei millään menetelmällä voi erottaa tai jakaa Kristuksen osuutta, sillä Jumalan Sana on silleen ihmeellisesti sulautunut häneen uskon kautta.
Torinon kääriliinan haaste on siinä, että kaikki tämä on todellisuutta.
Jeesus elää ihan oikeasti, tässä meidän ajallisessa aineellisessa historiallisessa todellisuudessamme.
Hänellä todella on kaikki valta taivaassa ja maanpäällä ja Hän johdattaa suvereenisti tahtonsa mukaan näitä ihmisten valtakuntia ja kuninkaita ja presidenttejä, diktaattoreita ja paaveja.
Hän on niin tavattoman suuri, että Hän jaksaa huolehtia meistä pienistä ihmisistä ja meidän pienistä huolistamme, isoiän korkeasta kuumeesta, lapsen turvallisuudesta koulutiellä autojen hurratessa ohi.
muuten Hän ei olisi meidän Herramme ja Jumalamme vaan joku siellä kaukana tähtitarhojen takana oleva Isän oikealla puolella istuva vahanukke.
jos sinä tahdot antaa Opin hallita elämääsi, kulje sinä sitä tietä, olet sen näköjään ymmärtänytkin paremmin kuin monet kuolevaiset.
minä puolestani tahdon elää Herrani ja Jumalani kanssa.
Hän on yllättävä, voimallinen auttamaan, reipas ja raikas ystävä, ja Hänen oppinsa on terveellinen, hygieeninen.
onhan se Oppi siellä, kuten olemme monasti keskustelleet myös nettiruukussa.
vaan ei minua Oppi rakasta eikä ole minun puolestani ihmisenä kärsinyt ristin puulla, järkyttävällä tavalla, josta Torinon kääriliinaan käärityn miehen kuva omalla kielellään myös kertoo.
Jeesus elää Herrani
ihan oikeesti
Didakhe
eilinen Raamatun tutkistelu aiheesta Oppi on perustana tälle avaukselle, kutsulle keskusteluun Jumalan Sanasta ja kristillisestä opista.
Lähdin liikkeelle siitä, että juutalaisuudessa ei varsinaisesti ole käsitettä "oppi" vaan Toora on "opetus".
toki sillä on sisältönsä, mutta juutalaiset eivät koskaan ole muotoilleet omaa uskontunnustusta, jossa he koettaisivat ilmaista uskonsa keskeisen sisällön.
sen sijaan he lausuvat tuon lyhyen raamatullisen tunnustuksen "Shema"
"Kuule Israel, Herra sinun Jumalasi, Herra on yksi"
shema israel adonai eloheinu adonai ehad
kysyin, mikä mahtaa olla juutalaisten kirjoittamassa Uudessa testamentissa tilanne.
kun käymme läpi "oppi" sanan merkityksiä Uuden testamentin kohdissa alkukielellä, näemme että useimmiten siellä käytetään kreikan sanaa didakhee tai sen sukulaisia, kuten didaskalos jne.
juutalaisten kirjoittamissa neljässä evankeliumeissa, Matteus, Markus Luukas, Johannes kyllä kansan suusta kuuluu huudahduksia "mikä voimallinen oppi" ja Mestari itse sanoo "minun oppini ei ole ihmisistä vaan Jumalalta"
rabbi Gamalielin oppilas, entinen tiukasti lakia noudattanut fariseus, apostoli Paavali, ei käytä suurissa kirjeissään sanaa "oppi" vaan puhuu enemmän "Jumalan viisaudesta" ja muista sellaisista.
katolisissa kirjeissä, seurakunnista vastaaville Timoteukselle ja Tiitukselle, apostoli käyttää sanaa oppi - didakhee.
mutta havaitsemme, että apostolin kirjeissä usein puhutaan "terveestä opista" ja sen vaikutuksista kristilliseen elämään.
luterilaista painotusta "evankeliumi ja laki" ei näihin yhteyksiin niinkään sisälly, toisin kuin esimerkiksi Galatalaiskirjeessä, jossa kerrotaan mitä on evankeliumi.
haastan siis kaikki nettiruukkulaiset nyrkkeilyotteluun tähän kehään, ja mielelläni otan tyrmäyksen vastaan, jos sellainen on tulossa.
kehä on siis tämä väitteeni, jonka uskon että elävä Herra Jeesus itse minulle eilen opetti pyhän Sanansa kautta.
Asia, jonka itsekukin voi rukouksin ja Jumalan Sanaa tutkimalla tarkistaa ja muodostaa oman näkemyksensä Pyhän Hengen antamassa valossa, armolahjana ylhäältä.
seuraavassa viestissä siis haaste nyrkkeilykehään, väittelemään kanssani siitä, mitä oppi Uudessa testamentissa tarkoittaa.
Uuden testamentin kirjoituksissa käytetään alkukielessä kreikankielistä sanaa didakhee.
sanaa käytetään kuitenkin samassa merkityksessä, kuin juutalaiset käyttävät puhuessaan viidestä mooseksenkirjasta.
Toora - opetus
kyseessä on Kristuksen Toora
ja kuten Mooses sai Tooran sisältämän lain Siinailla Jumalalta
Jeesus väittää juutalaisille veljilleen ja sisarilleen - ja meille pakanoille - että Hänen Tooransa on myös Isältä Jumalalta.
"oppi" sanaa ei käytetä Uudessa testamentissa siinä mielessä kuin sitä myöhemmin käytettiin kristinuskon levitessä Lähi-itään, Anatoliaan ja kreikkalais-roomalaiseen maailmaan.
Uuden testamentin juutalaisessa maailmassa ei ollut yritystä laatia dogmaa, opinkappaleita, samaan tapaan kuin kirkko myöhemmin koetti uskontunnustuksin ja dogman avulla ilmaista uskon sisältöä.
Alkukirkossa on keerygma, Jeesuksen julistus, Kristuksen Toora.
varsin voimallinen onkin.
mitä tämä käytännössä sitten merkitsee, jos näin kerran on.
ensinnäkin
"Kristuksen Toora" näkökulma auttaa meitä ymmärtämään Paavalin kirjeitä Timoteukselle ja Tiitukselle.
Apostoli ei siinä lainkaan ajattele näitä myöhempiä kolminaisuusoppia, Kristuksen kahta luontoa tai Augsburgin tunnustuksen laki ja evankeliumi dogmeja.
Apostoli ajattelee käytännöllistä Kristuksen oppia, joka näkyy hyvissä teoissa ja elämässä.
samalla tavalla kuin juutalaiselle vaeltaminen Jumalan ystävänä liitossa on kulkemista Tooran, Opetuksen, valossa terveessä elämässä Isän Abban tahtoa noudattaen ja katumuspsalmeja ja kiitosvirsiä laulaen, syntiuhreja uhraten.
tervetuloa siis mukaan tähän nyrkkeilyotteluun, johon haastan erityisesti perus-luterilaiset ystävämme, jotka syyttävät minua vääränlaisesta spiritualismista, jossa ohitan muka Jumalan Sanan ja kristillisen opin ja rikon papinvalani.
koetan antaa raskaansarjan vastuksen haastajille, ja kuten sanottu, jos joku tämän esittämäni näkemyksen didakhee alkuperäiseestä merkityssisällöstä Uudessa testamentissa kumoaa, otan kiltisti vastaan tyrmäyksen.
...
tuo varmaankin on hyvä havainto, että lähetystyön mukana jouduttiin Kristuksen oppia selittämään ja puolustamaan ei-kristittyjen maailmassa, ja niin oppia koskeva keskustelu kehittyi.
ja sitten tosiaan alkoi tämä sisäinen harhaoppien torjunta, joka pakotti muotoilemaan uskonlauseita ja tekemään omassa porukassa rajauksia.
olen tuosta samaa mieltä.
aivan kuten juutalaisilla, kristityilläkin oli alussa varsin yksinkertainen oppi
"pitäkää se, mitä minä olen käskenyt teidän pitää"
siis Kristuksen Toora
ja sitten tämä, "Jeesus on Messias" eli "Jeesus on Kyrios" eli "Jeesus on Herra"
Profeetoissa luvattu Voideltu.
"Jeesus on Herra" oli monen marttyyrin viimeinen sana tässä ajassa.
Suuressa Roomalaiskirjeessä apostoli Paavali ei näytä kovin suurta dogmihistorian tuntemusta ja eri kirkkojen opinkäsitysten hienoa tajuamista vaativan.
"Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva."
Room. 10:9
kumma että essuille tuo on niin häpeällistä kuulemma, tunnustaa julkisesti porukassa että Jeesus on Herra.
minusta oli niin hauska oppia eilen myös ensimmäistä kertaa elämässäni, että oppineet kutsuivat Jerusalemissa saarnaavia Pietaria ja Johannesta oppimattomiksi idiooteiksi.
Kristuksen antamaa iloista tasa-arvoa akateemisten oppiarvojen edessä!
sillä nuo Kirjanoppineet kyllä tunsivat Tooran ja sen hienoimmat sävyt ja pykälät.
vaan eivät pystyneet sanomaan rammalle "nouse ja kävele"
eivätkä saaneet kuninkaan sotamiehet noita kahta idioottia vaikenemaan eivätkä toista heistä pysymään edes vankilan ovien takana, jotka aukenivat yöllä hänen edessään automaattisesti (kreikan sana Apostolien teoissa, automatee)
Kirjoittanut: Patu
Käytetäänkö sanaa oppi tai opetus siitä kaikesta, mitä Kristus käski kastettaville opettaa, ei kovin isoa rähinää saa aikaan. Varmasti Jeesuksen opetus oli eri tavalla painottunutta riippuen keiden kanssa hän keskusteli. Jokainen sai osansa. Kuten Paavalikin opetti, juutalaisille juutalainen, kreikkalaisille kreikkalainen.
Opetus jumalanpalveluskäytännöistä kehittyi ja tarkentui jo Paavalin aikana ja pian sen jälkeen, kuten Didakheestakin voi päätellä. Samanlaisesti opetus siitä, kuka on Kristus ja mikä hänen oppinsa on. Se, jonka Hän sanoi Jumalan opiksi ja ylimmäispapillisessa rukouksessa sanoi puhuneensa maailmalle.
Vaatimus siitä, että oppi pitäisi typistää siihen, miltä se näyttää Jeesuksen aikaisen juutalaisuuden valossa, on samanhenkinen, mitä jotkut täällä ovat vaatineet liturgialta ja jumalanpalveluskäytännöiltä. Kotona vaan ranskista murtamaan ja punkkua juomaan kaverin kanssa, siinä Herran ateriaa ja alkuperäistä ehtoollista!
Kirjoittanut: MikkoL,
"Vaatimus siitä, että oppi pitäisi typistää siihen, miltä se näyttää Jeesuksen aikaisen juutalaisuuden valossa"
näin ei kuitenkaan ollut kirjoitukseni sisältö
sanoin
1. mitä kreikan sana didakhee merkitsee Uudessa testamentissa. kysyin, voisiko sen ymmärtää Kristuksen Toora mielessä. vastasin, jees.
2. kuten norppakin totesi, Kristuksen oppi joutui sitten pakanamaailman hampaisiin, ja kristityt koettavat sanoa, mistä on ja mistä ei ole kysymys
3. keskenään kristityt alkavat riidellä, kuka Jeesus on ja mitä seurauksia on sillä, että Jeesus olisi Jumala.
eikö tässä pikemmin ole kyse luonnollisesta kasvusta kuin typistämisestä?
eli kun tänään Patu käyttää sanaa oppi, hänellä on ensisijaisesti mielessä tämä myöhempi, alkukirkosta Bysantin kautta kehittynyt kristillinen dogma ja etenkin sen saksalainen versio uuden ajan alun Augsburgista.
mutta Uudessa testamentissa oppi on Opetus.
siinä on tietty viisaus, etteivät juutalaiset tahdo määritellä Jumalaa yhtään mitenkään.
elää vain Hänen lapsinaan Hänen tahtoaan noudattaen.
eikös tämä ole se elämän tarkoitus, jonka Kristus on meille pakanoille tehnyt mahdolliseksi?
Kirjoittanut: Patu
"siinä on tietty viisaus, etteivät juutalaiset tahdo määritellä Jumalaa yhtään mitenkään.
elää vain Hänen lapsinaan Hänen tahtoaan noudattaen." MikkoL
Kyllä siinäkin on tietty viisaus, että ottaa opetusta vastaan ja perehtyy Kristuksen oppiin, jonka Hän itse on ilmoittanut. Sitä oppia voidaan lukea Jumalan sanasta tai sitä oikein tulkitsevista Tunnususkirjoista. Näihinhän myös MikkoL on valallaan sitoutunut. Se neuvoo myös "elämään vain Hänen lapsinaan Hänen tahtoaan noudattaen."
Kirjoittanut: MikkoL
ajattelen samaan suuntaan, että kun koetamme kovin määritellä, on lähellä epäjumalankuvien veistäminen joita luullaan Jumalan kuviksi.
Jumalan viisaus on tutkimaton eikä sitä voi tunnustuksilla kannuttaa ja panna purkkiin että tässä se Kristuksen Oppi nyt on, ota tai jätä.
olisi kiva kuulla Patu mitä mieltä itse olet ajatuksesta, että opillinen tietämättömyys ei kadota.
ja vielä hurjempi ajatus, että nämä eri kristillisten kirkkojen väliset opilliset riidat eivät kadota.
että joku ei-luterilainenkin ja suorastaan harhaoppinen kasteenuusija voisi pelastua Jumalan valtakuntaan.
taikka että Luther voisi - jos eläisi tänään - istua Ison Kirjan rantasaunassa kaljalla hellareiden kanssa kasteesta väitellen?
Jehovan todistajat eivät ole kristittyjä eivätkä mormonit, vaikka sellaisina itseään pitävät.
minun mielestäni he edustavat amerikkalaista harhaoppia, jonka edustajia tulee varoittaa ja karttaa.
Kirjoittanut: MarttiF
Koetat väkisin todistella itsellesi, että Opin miettiminen ja armon julistamienn ovat toistensa vastakohtia. Näin asia ei taida kuitenkaan olla!
Oppi, ikävä kyllä selittää sen, mitä Jumalan armo syntiselle on.
Jeesuksen Vuorisaarna, mitä muuta se on kuin opillinen luento?
Mitä muuta Jeesuksen monet puheet opetuslapsille ja myös fariseuksille ovat kuin opillista linjavetoa?
Paavali osoittaa Galatalaiskirjeessä, ettei kaikki puhe Jeesuksesta olekaan sitä oikeaa armon julistusta syntiselle. Ei hän leikinpäiten sano: "olkoon kirottu".
KUlmakiven uudessa numerossa on esittelyssä pappi Matti Liljeqvist.
Hän on eläkkeellä, ja tehnyt mm. kreikan kielen sanakirjoja.
Hän saattaa olla monen mielestä täysin turha mies turhine touhuineen.
Häneltä ilmestyi aikoinaan kirjanen nimeltä "Torni ja Temppeli". Se on opillinen teos, jossa käydään läpi sitä kudelmaa, jonka Saatana on kutonut sielujen tuhoksi Jehkuihin ja Mormoneihin.
Mormonit haluavat nyt lukeutua kristityksi ja käyvät voimakasta kampanjaa Suomessa uskosta vieraantuneiden parissa. Niitä mormonit viettelevät kuin ilotyttö humalaista maalaismiestä Hampurin satamakortteleissa.
Olen keskusteluissani eräiden hairahtuneiden kanssa saanut suurta apua Matin kirjasesta.
Mormonitkin julistavat armoa syntiselle, samoin jehovantodistajat. Heidän sanomansa varmasti menee perille siellä, missä norpan kammoama kuiva viisaus ja opillisuus eivät ole tiellä sotkemassa.
Minulle Jumalan sana ei ole stereonäkemisestä opettanut yhtään mitään.
Käytäntö on sen sijaan opettanut, ettei minua neuvova saarnaaja ole osannut neuvoa Kristuksen luo, kun ei itsekään ole tuntenut tietä sinne. Ansiosidonnaisuus kun ei ole sama asia kuin Jumalan ansioton armo. Siinä se opillisuuden vajaus näkyi.
En ymmärrä, mitä n nyt tarkoittaa.
Harmi ettet päässyt Paavalia neuvomaan oikealle tielle.
Olisi apostoli keskittynyt todistamaan syntiä anteeksi ja jättänyt opillisten kirjeittensä kirjoittamisen kokonaan!
Tänään hänen kirjeensä kumminkin ovat vahvana opillisena perustana siihen työhön, missä parannusta ja syntien anteeksiantamusta julistetaan.
Ei se Jumalalta ollut pelkkä satunnainen mielenjohde, että hän valitsi työaseekseen opinrakentajan ja huippukoulutetun.
Kirjoittanut: MikkoL
ilmeisesti MarttiF on siis samaa mieltä tuon Raamatun tutkisteluni kanssa, että Uuden testamentin aikana "oppi" ymmärretään sen ajan juutalaisten tapaan
Kristuksen Toora
näinhän oikeastaan Matteuksen evankeliumin tutkijat ovat panneet myös merkille, että tässä evankeliumissa on alla vahva virtaus osoittaa, että Jeesus on toinen Mooses.
Kirjoittanut: MarttiF
>>Koulutus ei nyt kuitenkaan ole tässä pääosassa, koska Paavalista tuli pakanain apostoli. Eikö tämän viisausteorian mukaan häet olisi pitänyt lähettää löylyttämään Jerusalemin fariseuksia?>>> n
Oliskohan n oma teoria sitä viisausteoriaa?
Kristus oli pääasia.
Pakanain apostoliksi tuleminen ei millään tavalla mitätöinyt aikaisemman koulutuksen merkitystä, vaan itse asiassa se saatu koulutus tuli entistäkin tärkeämpään käyttöön.
Uskon, että se on ollut Jumalan suunnitelma, se koulutus, koska se tuli suureen tarpeeseen.
---
Siksi Lutherista tehtiin Pyhien Raamattujen tohtori. Ilman sitä koulutusta hän ei olisi tehtäväänsä kyennyt.
Kirjoittanut: MikkoL
Didakhe (muinaiskreikaksi Διδαχή, "Opetus") eli Apostolien opetus tai Kahdentoista apostolin opetus (Διδαχὴ τῶν δώδεκα ἀποστόλων) on nimitys varhaiskristilliselle tutkielmalle, joka sisältää ohjeita kristillisille yhteisöille. Se on kirjoitettu noin vuosien 50-160 välisenä aikana.
Didakhe on todennäköisesti ensimmäinen kirjoitettu katekismus. Se koostuu kolmesta pääosasta, jotka käsittelevät kristillisiä oppeja, toimituksia, kuten kastetta ja ehtoollista, sekä kirkon organisaatiota. Jotkut kirkkoisät lukivat kirjoituksen Uuden testamentin kirjojen kaanoniin, kun taas jotkut hylkäsivät sen alkuperältään epäselvänä. Nykyisin kirjoitus luetaan apostolisten isien kirjoitusten kokoelmiin.
suomalainen wikipedian artikkeli on käännös ja lyhennelmä englantilaista wikipediasta
Kirjoittanut: MarttiF
Eikö posliinikaupassa riehu nyt vahva oppimattomuus? Sinäkin olet parin sadan sirpaleen kanssa lentänyt vähän niinkuin kaupasta ulos - vaikka haikailetkin koko ajan takahuoneeseen.
Opillisuutta tarvitaan joka hetki. Siksi apostoli käskee kristittyjä koettelemaan kaikkea ja pitämään se, mikä hyvää on.
Kirjoittanut: MikkoL
itse asiassa tämä Didakhe kirjoitus näyttäisi tukevan tuota ajatustani, miten ymmärrettiin alkukirkossa ilmaus
Kristuksen Oppi
siis juutalaisittain Messiaan Toora
Kaksi tietä
Ensimmäinen osa (luvut 1-6) alkaa: "On olemassa kaksi tietä. Toinen on elämän tie ja toinen on kuoleman tie. Nämä kaksi eroavat suuresti toisistaan."[3] Monet tutkijat pitävät sen lähteenä samannimistä juutalaista tutkielmaa, johon on tehty huomattavia muutoksia.
Osa lainaa Vanhaa testamenttia usein. Lainaukset ovat yhteneviä evankeliumeissa olevien kanssa ja niissä on teologisia yhtäläisyyksiä, mutta Jeesusta ei mainita koskaan nimeltä. Elämän tielle annetaan ohjeeksi suuri käsky "rakasta Jumalaa, joka on sinut luonut, toiseksi lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" (shema), sekä kultainen sääntö negatiivisessa muodossa: "mitään, mitä et tahdo itsellesi tehtävän, älä sinäkään toiselle tee".
Tämän jälkeen seuraa lyhyitä katkelmia vuorisaarnasta. Luku 2 sisältää käskyjä murhaa, haureutta, varastamista, noituutta, aborttia, väärä todistamista, valheellisuutta yms. vastaan. Luku 3 pyrkii selittämään, kuinka yksi pahe johtaa toiseen: vihasta seuraa murha, himosta huoruus, jne.
Rituaalit
Toinen osa (luvut 7-10) alkaa kasteohjeilla. Kaste on toimitettava "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" juoksevassa vedessä. Jos sellaista ei ole käytettävissä, tulee kastaa kylmään tai jopa lämpimään veteen. Kasteen ottavan ja kastajan sekä mahdollisuuksien mukaan kaikkien tilaisuuteen osallistuvien tulee paastota päivä tai kaksi ennen kastetta. Jos vesi ei riitä upotuskasteeseen, sitä voidaan valella kolme kertaa päähän.
Paastoa ei sopinut pitää maanantaisin ja torstaisin "ulkokultaisten kanssa". Sen sijaan sopivia paastopäiviä olivat keskiviikko ja perjantai (luku 8). Kristittyjen ei tullut rukoilla "ulkokultaisten" (hypocrites) kanssa, vaan lukea Isä Meidän -rukous kolme kertaa päivässä. Kirjan antama rukous ei ole täysin yhtenevä Matteuksen evankeliumissa olevan rukouksen kanssa.
Ehtoollisen viettoon liittyen kirjoitus antaa opetuksen kiitosrukouksesta ehtoollisen jälkeen.
Pappeus
Didakhe on omalaatuinen varhaiskristillisten kirjoitusten joukossa siinä, että se painottaa kiertelevää pappeutta, jonka se yhdistää apostolin- ja profeetanvirkana. Vaikka kirjoitus puhuu myös paikallisista piispan- ja diakoninviroista, niitä kuvataan laajemmin muissa teksteissä, kuten Ignatioksen ja Klemens I:n kirjoituksissa. Kirjoitus varoittaa tällaisten kuljeskelevien pappien moraalista: heidät tulee ottaa vastaan, jos he opettavat yllä mainittuja oppeja, ja jos he "enentävät vanhurskautta ja Herran tuntemusta", heidät tulee ottaa vastaan kuin Herra. Mutta vaikka jokainen apostoli otetaan vastaan Herrana, hän voi viipyä päivän tai kaksi; jos hän viipyy kolme päivää, hän on huijari tai väärä profeetta. Samoin lähtiessään hän saa ottaa mukaansa vain leipää; jos hän pyyttää rahaa, hän on väärä profeetta.
wikipedia
näin siis lyhyesti Didakhe kirjan sisältö suomalaisesta wikipediasta.
se on hyvin vanha, Uuden testamentin aikainen
ote ei ole "opillinen" siinä mielessä kuin aikamme kristityt opin käsittävät, joukko lausumia siitä miten on ja miten ei.
ote on "opillinen" käytännölliseen juutalaiseen tapaan, kristitllisyyden neuvoja, rituaaleja ja virkoja niitä hoitamaan.
Kristuksen Oppi
Messiaan Toora
Kirjoittanut: Patu
"Ehkä tuo määrittely onkin sitä mitä Sana kieltää tekemästä eikä niinkään pensselin tai veistovehkeiden käteen ottamista." n
Kirjoittanut: MikkoL
"ajattelen samaan suuntaan, että kun koetamme kovin määritellä, on lähellä epäjumalankuvien veistäminen joita luullaan Jumalan kuviksi."
Aika jänniä kommentteja, kun aikoinaan niin kiivaasti puolustettiin jumalan kuvia ja kirottiin kuvainraastajia.
Pappisvalassa kai sitoudutaan Raamattuun ja sitä oikein selittäviin tunnustuskirjoihin ja sitoudutaan olemaan julkisesti tai salaisesti suosimasta niiden vastaisia opetuksia.
Kyllä näissä kirjoituksissa on Jumalan kuvaa piirretty, eikä suinkaan epäjumalaa.
Tietysti aikamme postmoderniin kuvaan kuuluu ottaa Jumalan kuvaansa ja maailmankuvaansa piirteitä vähän sieltä sun täältä ja niitä tarpeen ja kuulijakunnan vaihtuessa taas vaihtaa.
Kirjoittanut: MarttiF
Se on hienoa, että nuhdellaan synnistä ja kerrotaan, ettei rukoilevaisten keskuudessa koskaan käytettäisi niin rumaa kieltä kuin esikoisissa.
Omalta osaltani haluan siinä suhteessa muuttua. Ylilyöntejä tahdon pyytää anteeksia asianosailsilta.
Muutamat puheet Jeesuksen kanssa seurustelemisestä jättävät minut silti kylmäksi. Epäuskottavaa. Tuntuu niin oudolta se kivisydämisyys, joka soi vastaan samalta kanavalta.
Patun tavoin minäkin otin kerran puheeksi kuvien palvonnan ääri-ilmiöt. Hyvin pian ruvettiin painostamaan ikonoklasmilla ja osoittamaan kuinka kirkossakin on alttaritaulu. Jokaisen luulisi käsittävän, etteivät moiset argumentit sopineet muuhun kun toisen ihmisen painamiseen. Kun sitten pullikoin vastaan, ruvettiin puhumaan narsismista.
Se on hienoa, että otamme puheeksi Paavalin ns. pareneettiset puhet eli elämän ohjeet kirjeistä. Sovitaan nyt kumminkin ensiksi, että synnintunto kuuluu jokaiselle meistä, jos aiomme pelastua.
Kirjoittanut: Patu
"ilmeisesti MarttiF on siis samaa mieltä tuon Raamatun tutkisteluni kanssa, että Uuden testamentin aikana "oppi" ymmärretään sen ajan juutalaisten tapaan
Kristuksen Toora
näinhän oikeastaan Matteuksen evankeliumin tutkijat ovat panneet myös merkille, että tässä evankeliumissa on alla vahva virtaus osoittaa, että Jeesus on toinen Mooses." MikkoL
Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin ilmeisesti kristinuskoon kääntyneille juutalaisille arameaksi. Siksi on täysin ymmärrettävää, että siinä pyrittiin tuttuun juutalaiseen ilmaisuun. Ei sen perusteella voida Paavalin opetuskirjeitä tai muita evankeliumeja tehdä oppia sisältämättömiksi opetus- ja kehotuskokoelmiksi.
Minusta on arvelluttava tie lähteä vähättelemään ja typistämään Jeesuksen opetuskehotusta "opettakaa kaikki..." Kyllähän joidenkin mielestä "Jeesus on Herra" riittää uskontunnustukseksi, eikä muuta oppia tarvita. Siinä vain itse halutaan herraksi ja vähät välitetään Kristuksen opista.
Kirjoittanut: MikkoL
olisihan älytöntä väittää ettei Paavalin kirjeissä ole oppia?
kuka sellaista on sanonut...
kun luemme Jumalan Sanaa, näemme sieltä että apostoli Paavali ei käytä suurissa kirjeissään sanaa oppi - didakhee.
tämä on syytä itse tarkistaa, jos et ole vakuuttunut.
sen sijaan apostoli käyttää muita sanoja asiasta, josta me nykyään käyttäisimme sanaa "kristillinen oppi" eli dogma.
Jumalan viisaus
tämä on siellä hyvin keskeinen esimerkiksi Korinttilaiskirjeissä.
evankeliumi - galatalaiskirje erityisesti
sen sijaan sana "oppi" didakhee esiintyy paimenkirjeissä joissa hän neuvoo Timoteusta ja Tiitusta ja liittyy elämän ohjeisiin, neuvoihin
hyvin lähellä Didakhe kirjan sisältöä
ei tällainen Jumalan Sanan tutkiminen mitään typistä.
päinvastoin, rikastuttaa meitä kun Jumalan Henki opettaa ja ohjaa eteenpäin.
sellaiset, jotka jo kaiken ovat oppineet, lähtevät tyhjinä pois.
opetuslapset heräävät joka aamu ja saavat taas uutta tuoretta mannaa
myös opinasioissa
ei siten, että oppi muuttuisi
vaan siten että oppilaan ymmärrys kasvaa ja syvenee
Kirjoittanut: MarttiF
Jumalan laki oli vanhan testamentin aikana kielenkäytössä sekä säädökset, seremonialait että evankeliumi. Kun psalmisti (David?) puhuu Herran laista ja sen tutkimisesta kuuluu siihen eittämättä myös tämä evankelinen puoli - sehän kuului lupauksena niille, jotka olivat liitossa.
En nyt viitsi ruveta noita toisten juttuja tänne kopsaamaan, mutta kornilta tuntuu opin halventaminen (seuraa sinä oppia, minä seuraan Kristusta) niiden keskuudessa, jotka ovat Henkensä kaupalla kaikkea oppimattomuutta valheellisuutta.
Lähdin liikkeelle siitä, että juutalaisuudessa ei varsinaisesti ole käsitettä "oppi" vaan Toora on "opetus".
toki sillä on sisältönsä, mutta juutalaiset eivät koskaan ole muotoilleet omaa uskontunnustusta, jossa he koettaisivat ilmaista uskonsa keskeisen sisällön.
sen sijaan he lausuvat tuon lyhyen raamatullisen tunnustuksen "Shema"
"Kuule Israel, Herra sinun Jumalasi, Herra on yksi"
shema israel adonai eloheinu adonai ehad
kysyin, mikä mahtaa olla juutalaisten kirjoittamassa Uudessa testamentissa tilanne.
kun käymme läpi "oppi" sanan merkityksiä Uuden testamentin kohdissa alkukielellä, näemme että useimmiten siellä käytetään kreikan sanaa didakhee tai sen sukulaisia, kuten didaskalos jne.
juutalaisten kirjoittamissa neljässä evankeliumeissa, Matteus, Markus Luukas, Johannes kyllä kansan suusta kuuluu huudahduksia "mikä voimallinen oppi" ja Mestari itse sanoo "minun oppini ei ole ihmisistä vaan Jumalalta"
rabbi Gamalielin oppilas, entinen tiukasti lakia noudattanut fariseus, apostoli Paavali, ei käytä suurissa kirjeissään sanaa "oppi" vaan puhuu enemmän "Jumalan viisaudesta" ja muista sellaisista.
katolisissa kirjeissä, seurakunnista vastaaville Timoteukselle ja Tiitukselle, apostoli käyttää sanaa oppi - didakhee.
mutta havaitsemme, että apostolin kirjeissä usein puhutaan "terveestä opista" ja sen vaikutuksista kristilliseen elämään.
luterilaista painotusta "evankeliumi ja laki" ei näihin yhteyksiin niinkään sisälly, toisin kuin esimerkiksi Galatalaiskirjeessä, jossa kerrotaan mitä on evankeliumi.
haastan siis kaikki nettiruukkulaiset nyrkkeilyotteluun tähän kehään, ja mielelläni otan tyrmäyksen vastaan, jos sellainen on tulossa.
kehä on siis tämä väitteeni, jonka uskon että elävä Herra Jeesus itse minulle eilen opetti pyhän Sanansa kautta.
Asia, jonka itsekukin voi rukouksin ja Jumalan Sanaa tutkimalla tarkistaa ja muodostaa oman näkemyksensä Pyhän Hengen antamassa valossa, armolahjana ylhäältä.
seuraavassa viestissä siis haaste nyrkkeilykehään, väittelemään kanssani siitä, mitä oppi Uudessa testamentissa tarkoittaa.
Uuden testamentin kirjoituksissa käytetään alkukielessä kreikankielistä sanaa didakhee.
sanaa käytetään kuitenkin samassa merkityksessä, kuin juutalaiset käyttävät puhuessaan viidestä mooseksenkirjasta.
Toora - opetus
kyseessä on Kristuksen Toora
ja kuten Mooses sai Tooran sisältämän lain Siinailla Jumalalta
Jeesus väittää juutalaisille veljilleen ja sisarilleen - ja meille pakanoille - että Hänen Tooransa on myös Isältä Jumalalta.
"oppi" sanaa ei käytetä Uudessa testamentissa siinä mielessä kuin sitä myöhemmin käytettiin kristinuskon levitessä Lähi-itään, Anatoliaan ja kreikkalais-roomalaiseen maailmaan.
Uuden testamentin juutalaisessa maailmassa ei ollut yritystä laatia dogmaa, opinkappaleita, samaan tapaan kuin kirkko myöhemmin koetti uskontunnustuksin ja dogman avulla ilmaista uskon sisältöä.
Alkukirkossa on keerygma, Jeesuksen julistus, Kristuksen Toora.
varsin voimallinen onkin.
mitä tämä käytännössä sitten merkitsee, jos näin kerran on.
ensinnäkin
"Kristuksen Toora" näkökulma auttaa meitä ymmärtämään Paavalin kirjeitä Timoteukselle ja Tiitukselle.
Apostoli ei siinä lainkaan ajattele näitä myöhempiä kolminaisuusoppia, Kristuksen kahta luontoa tai Augsburgin tunnustuksen laki ja evankeliumi dogmeja.
Apostoli ajattelee käytännöllistä Kristuksen oppia, joka näkyy hyvissä teoissa ja elämässä.
samalla tavalla kuin juutalaiselle vaeltaminen Jumalan ystävänä liitossa on kulkemista Tooran, Opetuksen, valossa terveessä elämässä Isän Abban tahtoa noudattaen ja katumuspsalmeja ja kiitosvirsiä laulaen, syntiuhreja uhraten.
tervetuloa siis mukaan tähän nyrkkeilyotteluun, johon haastan erityisesti perus-luterilaiset ystävämme, jotka syyttävät minua vääränlaisesta spiritualismista, jossa ohitan muka Jumalan Sanan ja kristillisen opin ja rikon papinvalani.
koetan antaa raskaansarjan vastuksen haastajille, ja kuten sanottu, jos joku tämän esittämäni näkemyksen didakhee alkuperäiseestä merkityssisällöstä Uudessa testamentissa kumoaa, otan kiltisti vastaan tyrmäyksen.
...
tuo varmaankin on hyvä havainto, että lähetystyön mukana jouduttiin Kristuksen oppia selittämään ja puolustamaan ei-kristittyjen maailmassa, ja niin oppia koskeva keskustelu kehittyi.
ja sitten tosiaan alkoi tämä sisäinen harhaoppien torjunta, joka pakotti muotoilemaan uskonlauseita ja tekemään omassa porukassa rajauksia.
olen tuosta samaa mieltä.
aivan kuten juutalaisilla, kristityilläkin oli alussa varsin yksinkertainen oppi
"pitäkää se, mitä minä olen käskenyt teidän pitää"
siis Kristuksen Toora
ja sitten tämä, "Jeesus on Messias" eli "Jeesus on Kyrios" eli "Jeesus on Herra"
Profeetoissa luvattu Voideltu.
"Jeesus on Herra" oli monen marttyyrin viimeinen sana tässä ajassa.
Suuressa Roomalaiskirjeessä apostoli Paavali ei näytä kovin suurta dogmihistorian tuntemusta ja eri kirkkojen opinkäsitysten hienoa tajuamista vaativan.
"Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva."
Room. 10:9
kumma että essuille tuo on niin häpeällistä kuulemma, tunnustaa julkisesti porukassa että Jeesus on Herra.
minusta oli niin hauska oppia eilen myös ensimmäistä kertaa elämässäni, että oppineet kutsuivat Jerusalemissa saarnaavia Pietaria ja Johannesta oppimattomiksi idiooteiksi.
Kristuksen antamaa iloista tasa-arvoa akateemisten oppiarvojen edessä!
sillä nuo Kirjanoppineet kyllä tunsivat Tooran ja sen hienoimmat sävyt ja pykälät.
vaan eivät pystyneet sanomaan rammalle "nouse ja kävele"
eivätkä saaneet kuninkaan sotamiehet noita kahta idioottia vaikenemaan eivätkä toista heistä pysymään edes vankilan ovien takana, jotka aukenivat yöllä hänen edessään automaattisesti (kreikan sana Apostolien teoissa, automatee)
Kirjoittanut: Patu
Käytetäänkö sanaa oppi tai opetus siitä kaikesta, mitä Kristus käski kastettaville opettaa, ei kovin isoa rähinää saa aikaan. Varmasti Jeesuksen opetus oli eri tavalla painottunutta riippuen keiden kanssa hän keskusteli. Jokainen sai osansa. Kuten Paavalikin opetti, juutalaisille juutalainen, kreikkalaisille kreikkalainen.
Opetus jumalanpalveluskäytännöistä kehittyi ja tarkentui jo Paavalin aikana ja pian sen jälkeen, kuten Didakheestakin voi päätellä. Samanlaisesti opetus siitä, kuka on Kristus ja mikä hänen oppinsa on. Se, jonka Hän sanoi Jumalan opiksi ja ylimmäispapillisessa rukouksessa sanoi puhuneensa maailmalle.
Vaatimus siitä, että oppi pitäisi typistää siihen, miltä se näyttää Jeesuksen aikaisen juutalaisuuden valossa, on samanhenkinen, mitä jotkut täällä ovat vaatineet liturgialta ja jumalanpalveluskäytännöiltä. Kotona vaan ranskista murtamaan ja punkkua juomaan kaverin kanssa, siinä Herran ateriaa ja alkuperäistä ehtoollista!
Kirjoittanut: MikkoL,
"Vaatimus siitä, että oppi pitäisi typistää siihen, miltä se näyttää Jeesuksen aikaisen juutalaisuuden valossa"
näin ei kuitenkaan ollut kirjoitukseni sisältö
sanoin
1. mitä kreikan sana didakhee merkitsee Uudessa testamentissa. kysyin, voisiko sen ymmärtää Kristuksen Toora mielessä. vastasin, jees.
2. kuten norppakin totesi, Kristuksen oppi joutui sitten pakanamaailman hampaisiin, ja kristityt koettavat sanoa, mistä on ja mistä ei ole kysymys
3. keskenään kristityt alkavat riidellä, kuka Jeesus on ja mitä seurauksia on sillä, että Jeesus olisi Jumala.
eikö tässä pikemmin ole kyse luonnollisesta kasvusta kuin typistämisestä?
eli kun tänään Patu käyttää sanaa oppi, hänellä on ensisijaisesti mielessä tämä myöhempi, alkukirkosta Bysantin kautta kehittynyt kristillinen dogma ja etenkin sen saksalainen versio uuden ajan alun Augsburgista.
mutta Uudessa testamentissa oppi on Opetus.
siinä on tietty viisaus, etteivät juutalaiset tahdo määritellä Jumalaa yhtään mitenkään.
elää vain Hänen lapsinaan Hänen tahtoaan noudattaen.
eikös tämä ole se elämän tarkoitus, jonka Kristus on meille pakanoille tehnyt mahdolliseksi?
Kirjoittanut: Patu
"siinä on tietty viisaus, etteivät juutalaiset tahdo määritellä Jumalaa yhtään mitenkään.
elää vain Hänen lapsinaan Hänen tahtoaan noudattaen." MikkoL
Kyllä siinäkin on tietty viisaus, että ottaa opetusta vastaan ja perehtyy Kristuksen oppiin, jonka Hän itse on ilmoittanut. Sitä oppia voidaan lukea Jumalan sanasta tai sitä oikein tulkitsevista Tunnususkirjoista. Näihinhän myös MikkoL on valallaan sitoutunut. Se neuvoo myös "elämään vain Hänen lapsinaan Hänen tahtoaan noudattaen."
Kirjoittanut: MikkoL
ajattelen samaan suuntaan, että kun koetamme kovin määritellä, on lähellä epäjumalankuvien veistäminen joita luullaan Jumalan kuviksi.
Jumalan viisaus on tutkimaton eikä sitä voi tunnustuksilla kannuttaa ja panna purkkiin että tässä se Kristuksen Oppi nyt on, ota tai jätä.
olisi kiva kuulla Patu mitä mieltä itse olet ajatuksesta, että opillinen tietämättömyys ei kadota.
ja vielä hurjempi ajatus, että nämä eri kristillisten kirkkojen väliset opilliset riidat eivät kadota.
että joku ei-luterilainenkin ja suorastaan harhaoppinen kasteenuusija voisi pelastua Jumalan valtakuntaan.
taikka että Luther voisi - jos eläisi tänään - istua Ison Kirjan rantasaunassa kaljalla hellareiden kanssa kasteesta väitellen?
Jehovan todistajat eivät ole kristittyjä eivätkä mormonit, vaikka sellaisina itseään pitävät.
minun mielestäni he edustavat amerikkalaista harhaoppia, jonka edustajia tulee varoittaa ja karttaa.
Kirjoittanut: MarttiF
Koetat väkisin todistella itsellesi, että Opin miettiminen ja armon julistamienn ovat toistensa vastakohtia. Näin asia ei taida kuitenkaan olla!
Oppi, ikävä kyllä selittää sen, mitä Jumalan armo syntiselle on.
Jeesuksen Vuorisaarna, mitä muuta se on kuin opillinen luento?
Mitä muuta Jeesuksen monet puheet opetuslapsille ja myös fariseuksille ovat kuin opillista linjavetoa?
Paavali osoittaa Galatalaiskirjeessä, ettei kaikki puhe Jeesuksesta olekaan sitä oikeaa armon julistusta syntiselle. Ei hän leikinpäiten sano: "olkoon kirottu".
KUlmakiven uudessa numerossa on esittelyssä pappi Matti Liljeqvist.
Hän on eläkkeellä, ja tehnyt mm. kreikan kielen sanakirjoja.
Hän saattaa olla monen mielestä täysin turha mies turhine touhuineen.
Häneltä ilmestyi aikoinaan kirjanen nimeltä "Torni ja Temppeli". Se on opillinen teos, jossa käydään läpi sitä kudelmaa, jonka Saatana on kutonut sielujen tuhoksi Jehkuihin ja Mormoneihin.
Mormonit haluavat nyt lukeutua kristityksi ja käyvät voimakasta kampanjaa Suomessa uskosta vieraantuneiden parissa. Niitä mormonit viettelevät kuin ilotyttö humalaista maalaismiestä Hampurin satamakortteleissa.
Olen keskusteluissani eräiden hairahtuneiden kanssa saanut suurta apua Matin kirjasesta.
Mormonitkin julistavat armoa syntiselle, samoin jehovantodistajat. Heidän sanomansa varmasti menee perille siellä, missä norpan kammoama kuiva viisaus ja opillisuus eivät ole tiellä sotkemassa.
Minulle Jumalan sana ei ole stereonäkemisestä opettanut yhtään mitään.
Käytäntö on sen sijaan opettanut, ettei minua neuvova saarnaaja ole osannut neuvoa Kristuksen luo, kun ei itsekään ole tuntenut tietä sinne. Ansiosidonnaisuus kun ei ole sama asia kuin Jumalan ansioton armo. Siinä se opillisuuden vajaus näkyi.
En ymmärrä, mitä n nyt tarkoittaa.
Harmi ettet päässyt Paavalia neuvomaan oikealle tielle.
Olisi apostoli keskittynyt todistamaan syntiä anteeksi ja jättänyt opillisten kirjeittensä kirjoittamisen kokonaan!
Tänään hänen kirjeensä kumminkin ovat vahvana opillisena perustana siihen työhön, missä parannusta ja syntien anteeksiantamusta julistetaan.
Ei se Jumalalta ollut pelkkä satunnainen mielenjohde, että hän valitsi työaseekseen opinrakentajan ja huippukoulutetun.
Kirjoittanut: MikkoL
ilmeisesti MarttiF on siis samaa mieltä tuon Raamatun tutkisteluni kanssa, että Uuden testamentin aikana "oppi" ymmärretään sen ajan juutalaisten tapaan
Kristuksen Toora
näinhän oikeastaan Matteuksen evankeliumin tutkijat ovat panneet myös merkille, että tässä evankeliumissa on alla vahva virtaus osoittaa, että Jeesus on toinen Mooses.
Kirjoittanut: MarttiF
>>Koulutus ei nyt kuitenkaan ole tässä pääosassa, koska Paavalista tuli pakanain apostoli. Eikö tämän viisausteorian mukaan häet olisi pitänyt lähettää löylyttämään Jerusalemin fariseuksia?>>> n
Oliskohan n oma teoria sitä viisausteoriaa?
Kristus oli pääasia.
Pakanain apostoliksi tuleminen ei millään tavalla mitätöinyt aikaisemman koulutuksen merkitystä, vaan itse asiassa se saatu koulutus tuli entistäkin tärkeämpään käyttöön.
Uskon, että se on ollut Jumalan suunnitelma, se koulutus, koska se tuli suureen tarpeeseen.
---
Siksi Lutherista tehtiin Pyhien Raamattujen tohtori. Ilman sitä koulutusta hän ei olisi tehtäväänsä kyennyt.
Kirjoittanut: MikkoL
Didakhe (muinaiskreikaksi Διδαχή, "Opetus") eli Apostolien opetus tai Kahdentoista apostolin opetus (Διδαχὴ τῶν δώδεκα ἀποστόλων) on nimitys varhaiskristilliselle tutkielmalle, joka sisältää ohjeita kristillisille yhteisöille. Se on kirjoitettu noin vuosien 50-160 välisenä aikana.
Didakhe on todennäköisesti ensimmäinen kirjoitettu katekismus. Se koostuu kolmesta pääosasta, jotka käsittelevät kristillisiä oppeja, toimituksia, kuten kastetta ja ehtoollista, sekä kirkon organisaatiota. Jotkut kirkkoisät lukivat kirjoituksen Uuden testamentin kirjojen kaanoniin, kun taas jotkut hylkäsivät sen alkuperältään epäselvänä. Nykyisin kirjoitus luetaan apostolisten isien kirjoitusten kokoelmiin.
suomalainen wikipedian artikkeli on käännös ja lyhennelmä englantilaista wikipediasta
Kirjoittanut: MarttiF
Eikö posliinikaupassa riehu nyt vahva oppimattomuus? Sinäkin olet parin sadan sirpaleen kanssa lentänyt vähän niinkuin kaupasta ulos - vaikka haikailetkin koko ajan takahuoneeseen.
Opillisuutta tarvitaan joka hetki. Siksi apostoli käskee kristittyjä koettelemaan kaikkea ja pitämään se, mikä hyvää on.
Kirjoittanut: MikkoL
itse asiassa tämä Didakhe kirjoitus näyttäisi tukevan tuota ajatustani, miten ymmärrettiin alkukirkossa ilmaus
Kristuksen Oppi
siis juutalaisittain Messiaan Toora
Kaksi tietä
Ensimmäinen osa (luvut 1-6) alkaa: "On olemassa kaksi tietä. Toinen on elämän tie ja toinen on kuoleman tie. Nämä kaksi eroavat suuresti toisistaan."[3] Monet tutkijat pitävät sen lähteenä samannimistä juutalaista tutkielmaa, johon on tehty huomattavia muutoksia.
Osa lainaa Vanhaa testamenttia usein. Lainaukset ovat yhteneviä evankeliumeissa olevien kanssa ja niissä on teologisia yhtäläisyyksiä, mutta Jeesusta ei mainita koskaan nimeltä. Elämän tielle annetaan ohjeeksi suuri käsky "rakasta Jumalaa, joka on sinut luonut, toiseksi lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" (shema), sekä kultainen sääntö negatiivisessa muodossa: "mitään, mitä et tahdo itsellesi tehtävän, älä sinäkään toiselle tee".
Tämän jälkeen seuraa lyhyitä katkelmia vuorisaarnasta. Luku 2 sisältää käskyjä murhaa, haureutta, varastamista, noituutta, aborttia, väärä todistamista, valheellisuutta yms. vastaan. Luku 3 pyrkii selittämään, kuinka yksi pahe johtaa toiseen: vihasta seuraa murha, himosta huoruus, jne.
Rituaalit
Toinen osa (luvut 7-10) alkaa kasteohjeilla. Kaste on toimitettava "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" juoksevassa vedessä. Jos sellaista ei ole käytettävissä, tulee kastaa kylmään tai jopa lämpimään veteen. Kasteen ottavan ja kastajan sekä mahdollisuuksien mukaan kaikkien tilaisuuteen osallistuvien tulee paastota päivä tai kaksi ennen kastetta. Jos vesi ei riitä upotuskasteeseen, sitä voidaan valella kolme kertaa päähän.
Paastoa ei sopinut pitää maanantaisin ja torstaisin "ulkokultaisten kanssa". Sen sijaan sopivia paastopäiviä olivat keskiviikko ja perjantai (luku 8). Kristittyjen ei tullut rukoilla "ulkokultaisten" (hypocrites) kanssa, vaan lukea Isä Meidän -rukous kolme kertaa päivässä. Kirjan antama rukous ei ole täysin yhtenevä Matteuksen evankeliumissa olevan rukouksen kanssa.
Ehtoollisen viettoon liittyen kirjoitus antaa opetuksen kiitosrukouksesta ehtoollisen jälkeen.
Pappeus
Didakhe on omalaatuinen varhaiskristillisten kirjoitusten joukossa siinä, että se painottaa kiertelevää pappeutta, jonka se yhdistää apostolin- ja profeetanvirkana. Vaikka kirjoitus puhuu myös paikallisista piispan- ja diakoninviroista, niitä kuvataan laajemmin muissa teksteissä, kuten Ignatioksen ja Klemens I:n kirjoituksissa. Kirjoitus varoittaa tällaisten kuljeskelevien pappien moraalista: heidät tulee ottaa vastaan, jos he opettavat yllä mainittuja oppeja, ja jos he "enentävät vanhurskautta ja Herran tuntemusta", heidät tulee ottaa vastaan kuin Herra. Mutta vaikka jokainen apostoli otetaan vastaan Herrana, hän voi viipyä päivän tai kaksi; jos hän viipyy kolme päivää, hän on huijari tai väärä profeetta. Samoin lähtiessään hän saa ottaa mukaansa vain leipää; jos hän pyyttää rahaa, hän on väärä profeetta.
wikipedia
näin siis lyhyesti Didakhe kirjan sisältö suomalaisesta wikipediasta.
se on hyvin vanha, Uuden testamentin aikainen
ote ei ole "opillinen" siinä mielessä kuin aikamme kristityt opin käsittävät, joukko lausumia siitä miten on ja miten ei.
ote on "opillinen" käytännölliseen juutalaiseen tapaan, kristitllisyyden neuvoja, rituaaleja ja virkoja niitä hoitamaan.
Kristuksen Oppi
Messiaan Toora
Kirjoittanut: Patu
"Ehkä tuo määrittely onkin sitä mitä Sana kieltää tekemästä eikä niinkään pensselin tai veistovehkeiden käteen ottamista." n
Kirjoittanut: MikkoL
"ajattelen samaan suuntaan, että kun koetamme kovin määritellä, on lähellä epäjumalankuvien veistäminen joita luullaan Jumalan kuviksi."
Aika jänniä kommentteja, kun aikoinaan niin kiivaasti puolustettiin jumalan kuvia ja kirottiin kuvainraastajia.
Pappisvalassa kai sitoudutaan Raamattuun ja sitä oikein selittäviin tunnustuskirjoihin ja sitoudutaan olemaan julkisesti tai salaisesti suosimasta niiden vastaisia opetuksia.
Kyllä näissä kirjoituksissa on Jumalan kuvaa piirretty, eikä suinkaan epäjumalaa.
Tietysti aikamme postmoderniin kuvaan kuuluu ottaa Jumalan kuvaansa ja maailmankuvaansa piirteitä vähän sieltä sun täältä ja niitä tarpeen ja kuulijakunnan vaihtuessa taas vaihtaa.
Kirjoittanut: MarttiF
Se on hienoa, että nuhdellaan synnistä ja kerrotaan, ettei rukoilevaisten keskuudessa koskaan käytettäisi niin rumaa kieltä kuin esikoisissa.
Omalta osaltani haluan siinä suhteessa muuttua. Ylilyöntejä tahdon pyytää anteeksia asianosailsilta.
Muutamat puheet Jeesuksen kanssa seurustelemisestä jättävät minut silti kylmäksi. Epäuskottavaa. Tuntuu niin oudolta se kivisydämisyys, joka soi vastaan samalta kanavalta.
Patun tavoin minäkin otin kerran puheeksi kuvien palvonnan ääri-ilmiöt. Hyvin pian ruvettiin painostamaan ikonoklasmilla ja osoittamaan kuinka kirkossakin on alttaritaulu. Jokaisen luulisi käsittävän, etteivät moiset argumentit sopineet muuhun kun toisen ihmisen painamiseen. Kun sitten pullikoin vastaan, ruvettiin puhumaan narsismista.
Se on hienoa, että otamme puheeksi Paavalin ns. pareneettiset puhet eli elämän ohjeet kirjeistä. Sovitaan nyt kumminkin ensiksi, että synnintunto kuuluu jokaiselle meistä, jos aiomme pelastua.
Kirjoittanut: Patu
"ilmeisesti MarttiF on siis samaa mieltä tuon Raamatun tutkisteluni kanssa, että Uuden testamentin aikana "oppi" ymmärretään sen ajan juutalaisten tapaan
Kristuksen Toora
näinhän oikeastaan Matteuksen evankeliumin tutkijat ovat panneet myös merkille, että tässä evankeliumissa on alla vahva virtaus osoittaa, että Jeesus on toinen Mooses." MikkoL
Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin ilmeisesti kristinuskoon kääntyneille juutalaisille arameaksi. Siksi on täysin ymmärrettävää, että siinä pyrittiin tuttuun juutalaiseen ilmaisuun. Ei sen perusteella voida Paavalin opetuskirjeitä tai muita evankeliumeja tehdä oppia sisältämättömiksi opetus- ja kehotuskokoelmiksi.
Minusta on arvelluttava tie lähteä vähättelemään ja typistämään Jeesuksen opetuskehotusta "opettakaa kaikki..." Kyllähän joidenkin mielestä "Jeesus on Herra" riittää uskontunnustukseksi, eikä muuta oppia tarvita. Siinä vain itse halutaan herraksi ja vähät välitetään Kristuksen opista.
Kirjoittanut: MikkoL
olisihan älytöntä väittää ettei Paavalin kirjeissä ole oppia?
kuka sellaista on sanonut...
kun luemme Jumalan Sanaa, näemme sieltä että apostoli Paavali ei käytä suurissa kirjeissään sanaa oppi - didakhee.
tämä on syytä itse tarkistaa, jos et ole vakuuttunut.
sen sijaan apostoli käyttää muita sanoja asiasta, josta me nykyään käyttäisimme sanaa "kristillinen oppi" eli dogma.
Jumalan viisaus
tämä on siellä hyvin keskeinen esimerkiksi Korinttilaiskirjeissä.
evankeliumi - galatalaiskirje erityisesti
sen sijaan sana "oppi" didakhee esiintyy paimenkirjeissä joissa hän neuvoo Timoteusta ja Tiitusta ja liittyy elämän ohjeisiin, neuvoihin
hyvin lähellä Didakhe kirjan sisältöä
ei tällainen Jumalan Sanan tutkiminen mitään typistä.
päinvastoin, rikastuttaa meitä kun Jumalan Henki opettaa ja ohjaa eteenpäin.
sellaiset, jotka jo kaiken ovat oppineet, lähtevät tyhjinä pois.
opetuslapset heräävät joka aamu ja saavat taas uutta tuoretta mannaa
myös opinasioissa
ei siten, että oppi muuttuisi
vaan siten että oppilaan ymmärrys kasvaa ja syvenee
Kirjoittanut: MarttiF
Jumalan laki oli vanhan testamentin aikana kielenkäytössä sekä säädökset, seremonialait että evankeliumi. Kun psalmisti (David?) puhuu Herran laista ja sen tutkimisesta kuuluu siihen eittämättä myös tämä evankelinen puoli - sehän kuului lupauksena niille, jotka olivat liitossa.
En nyt viitsi ruveta noita toisten juttuja tänne kopsaamaan, mutta kornilta tuntuu opin halventaminen (seuraa sinä oppia, minä seuraan Kristusta) niiden keskuudessa, jotka ovat Henkensä kaupalla kaikkea oppimattomuutta valheellisuutta.
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
Jeesus
"Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan.
Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen."
Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?"
Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä.
Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.
Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni.
Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet."
Filippus sanoi hänelle: "Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä."
Jeesus vastasi:
"Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä'?
Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa?
Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan.
Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden.
"Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa.
Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen."
Joh 14:1-12 KR 1992
mikkoL kirjoittaa:
Etkö sinä, MarttiF, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne täällä nettiruukussa?
Etkö usko, että minä olen Jeesuksessa ja Jeesus on minussa?
Kun kirjoitan tänne, en kirjoita omissa nimissäni: Jeesus on minussa, ja minun tekoni ovat Hänen tekojaan.
kun sinä MarttiF ja Patu syytätte mikkoa ja mamaa ja heidän tavallaan uskovia Jeesus keskeisestä spiritualismista, joka syrjäyttää Jumalan Sanan ja on hurmahenkien tavoin opillisesti tyhjän päällä.
niin eikö ole suorastaan hauska huomata, kuinka Jumalan Sana antoi eilen Uuden tesatmentin aueta täällä Kristuksen opista sellaisena tsunamina, jonka alta MarttiF tuskin ennätti juosta pois.
ehkä hän ei itse sitä huomaa, kun katseensa on niin kiinni omassa itsessä ja muissa ihmisissä.
miten valtava voima on Jumalan Sanassa.
ja mitä on terveellinen oppi.
mietitään porukalla, mitä on olla Jeesuksessa
ja mitä se ei ole
kaikkihan meidät on pyhässä kasteessa hukutettu kuolemaan ristillä ja tänäkin aamuna sieltä kirkkaasta, verenpunertavasta kasteen vedestä on noussut uusi ihminen, joka mielellään tekee Jumalan tahdon.
olemme kaikki Jeesuksen päällemme pukeneet.
jos sinua ei ole kastettu, et ole Jumalan valtakunnan kansalainen ja on paras että hoitelet asian kuntoon ASAP (as soon as possible)
kaikkihan me olemme saaneet syödä Kristuksen ruumista ja juoda Kristuksen verta pyhässä ehtoollisessa, niin usein kuin mahdollista, Hänen muistokseen.
kysyn taas Pietarin ja Johanneksen tavoin oppimattomana idioottina
miksi?
miksi me olemme saaneetu pukeutua Kristukseen?
sanot "että saisimme synnit anteeksi"
kysyn "miksi sinulle annetaan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä?"
sanot "että pelastuisin"
kysyn "miksi sinun pitäisi pelastua?"
etkö näe, kuinka itsekästä hengellisyytesi on.
on totta, että saat synnit anteeksi ja pelastut iankaikkiseen elämään Jeesuksen verisen sovintouhrin ansiosta, kun Isä Jumala hyväksyy Kristuksen ansaitseman vanhurskauden, johon sinut on kasteessa puettu.
mutta mitä sitten?
Jeesus on Tie
Jaska Löytty laulaa nuorten kanssa
"lunta on niin paljon
että vain yksi tie
on aurattu ja sitä mennään
se kotiin vie"
voimme nähdä paksun lumen keskelle auratun tien - joku on sen avannut.
mutta sitä on kuljettava.
saattaa olla tosi hankala suomalainen sysimetsä Mikkelin ja Jyväskylän välisellä alueella.
valtio on rakentanut sinne valtatien.
voithan pyrkiä autollasi Jyväskylästä Mikkeliin siellä metsässä.
et pääse koskaan perille.
mutta jos huristelet tietä pitkin, se vie pari tuntia etkä aina edes huomaa, missä synkässä suomalaisessa korvessa olet.
tämä Jeesus tie on kunkin kokemuksissa erilainen
koska Jeesus on aurannut hankeen, rakentanut sysisynkkään korpeen Tien sinua varten.
sinulla on aivan yksityistie
ei joku partiolaisen opaskirja, miten elämästä selvitä.
ei joku paksu Kirja täynnä neuvoja ja ohjeita, miten elämästä noin yleensä selviää.
eihän tästä ajallisesta elämästä vielä kukaan ole selvinnyt hengissä. kuolema on jokaisen ihmisen korjannut ajallaan tai ennen aikojaan.
Jeesus tie ei ole jokin periaate, uskonnollinen näkemys tai oppi tai ymmärrys tai seurakunnan neuvot tai Raamatun ohjeet.
kyllä siinä on kaikkia tuollaisia elementtejä.
mutta Jeesus on sinun henkilökohtainen, ainutlaatuinen tiesi halki ajallisen elämän ja koska se on Jeesus tie, se vie sinut perille.
älköön sydämesi olko levoton.
vaan kukin meistä voi itse todistaa, että ei Jeesus tie ole helppo ja turvallinen valtatie halki elämän, kuten valtion kallilla verorahoilla rakentama erinomainen valtatie metsien halki Jyväskylästä Mikkeliin.
välillä se on melkoisen ahdas ja kaita tie ja meinaa kasvaa umpeen ja meinaa käydä kulkeminen aivan liian raskaaksi.
"I never promised you a rose garden"
joku esikoisten saarnaaja voi tässä ottaa puheenvuoron ja sanoa, että kyllä me tiedämme mikä on se kristillisyyden kaita tie ja näytämme tietä.
saarnaajalla ei saa olla rannekelloa
kesämökki on syntiä
aaltoilevat hiukset ovat koreilua, joka vie kadotukseen, vaikka ne olisivat Jumalan luomat
jos tytöllä on piikkisuora tukka ja luonnonkiharat sääret, niin on hurskautta ja nöyryyttä jo aimo annos tälle kaidalle tielle.
.... tahallani karrikoin, ei tämä Lapin neuvojen seuraaminen ja parannuksen tekeminen ja synnin pois paneminen omin voimin ole se kaita tie
Jeesus on tie.
Vuori korkea,
tiekin vaivalloinen
kuitenkin kulkea
läpi ahdinkoitten
aion perille
tälle vuorelle
Ei saa uupua
joka mielii käydä
elon poluilla
pitää vaivaa nähdä
valvoa sydänyöss
muuten turha on työs
Parempi on kun saa
murhetta tiellä taivaan
kuin jos kiiruhtaa
ilomielin vaivaan.
Mieleheni se
aina syvälle.
Kristityn vaelluksesta taivaan tiellä kohti Luvattua maata.
Jeesus on Totuus
Pilatus, tuo maaherra, oli maailmaa nähnyt, kyyninen, aikansa viisautta, filosofiaa opiskellut, Rooman valtaa käyttävä mahtimies, jonka edessä ihmisten polvet tutisivat.
tämä täysin puolustuskyvytön, vähäpuheinen juutalainen joka hänen edessään seisoi ja jonka kuolemaa kansanjohtajat ja kadun yleisö suureen ääneen vaativat
"etkö tiedä, että minulla on sinut valta päästää"
vaimokin oli unia nähnyt tästä oudosta ukkelista ja varoitellut
näiden kahden keskustelua Johanneksen evankeliumi kuvaa valtavan syvällisesti ja kauaskantoisesti
Pilatus meni takaisin palatsiin, käski tuoda Jeesuksen eteensä ja kysyi häneltä:
"Oletko sinä juutalaisten kuningas?"
Jeesus vastasi:
"Itsekö sinä niin ajattelet, vai ovatko muut sanoneet minusta niin?"
Pilatus sanoi:
"Olenko minä mikään juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit sinut ovat minulle luovuttaneet. Mitä sinä olet tehnyt?"
Jeesus vastasi:
"Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Jos se kuuluisi tähän maailmaan, minun mieheni olisivat taistelleet, etten joutuisi juutalaisten käsiin. Mutta minun kuninkuuteni ei ole peräisin täältä."
"Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Pilatus sanoi.
Jeesus vastasi:
"Itse sinä sanot, että olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut tähän maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minua."
"Mitä on totuus?" kysyi Pilatus.
Joh 18:33-38 KR 1992
minulla on sellainen fiilis, että yksi ja toinen nettiruukkulainen joka on näissä keskusteluissa roikkunut mukana, on herkistynyt ja ehkä tullut vähän allergiseksi sanalle "totuus".
Jeesus kun ei ole mikään helppo totuus.
Pilatus koetti väistää koko asian ja tämän maailman kyynisen valtiomiehen tavoin heitti huolimattoman retorisen kysymyksen, tuhahti mitä tuhahti, kun itse Totuus seisoi hänen edessään tuomittavana.
"mikä on totuus?"
tällä asenteella varustettuna Pontius Pilatus teki maailmanhistorian järkyttävimmän oikeusmurhan.
tappoi myöhemmin itsensä.
Jeesus ei ole vain totuudellinen, vaan Hän tahtoo totuutta salatuimpaan saakka.
sopiihan se meille, niin kauan kuin profeetallinen Henki osoittaa meille maailman syntejä, pahuutta, toisten ihmisten salaisia syntejä, lankeamisia, tiedemiesten virheitä ja filosofien eksymystä.
kaikki on mukavaa, sillä se rakentaa meille tuota valtavan ihanaa linnaa
"minä olen oikeassa, minä tiedän totuuden, sinä olet väärässä"
nostaa meitä itseämme tällainen totuus toisista.
onkin sanottu, kun kohtaat ihmisen, jolla on koko totuus, lähde juoksemaan pakoon.
totuudellinen kristitty usein epäilee eikä häpeä sitä Tuomaan rinnalla tunnustaa.
en jaksa uskoa sinua Jeesus, en jaksa ymmärtää tahtoasi, en kestä sinun totuuttasi.
sillä Jeesuksen katse kääntyy meihin itseemme, Totuus ei siedä yhtään valhetta, yhtään salattua lokeroa sydämemme syrjäseuduilla, munaskuita, joita koetetaan peittää.
tämä on aivan hirveä kokemus.
ihminen ei voi kestää totuutta itsestään.
emme voi katsoa Totuutta silmiin ja elää
emme voi katsella Jumalaa, sillä palamme poroksi (enkä tarkoita tuota Lapin kaunista ja siroa eläintä)
meidän Jumalamme on kuluttava liekki
taistelu totuudellisuudesta, rakkaus totuuteen, on niin iso asia ihmiselle, ettei siihen voimamme riitä.
sen tähden Isä Jumala itse on antanut meille Jeesuksen, joka on Totuus.
Totuus ei näet ole joku kylmä filosofinen määritelmä, joku empiirisesti löydettävät tieteellinen tosiasia
pohjimmiltaan totuus on persoonallinen henkilö, Totuus.
tämä on aika iso pala nieltäväksi, eikä siitä sen enempää.
minä en omista Totuutta enkä siitä tiedä muuta, kuin mitä olen tähän mennessä saanut vähän oppia ottaa vastaan.
kun olemme Jeesuksessa meillä ei itsellämme ole Totuus hanskassa - kaukana siitä.
vaan meillä on rakkaus Totuuteen.
se on vietävän vaikea ja tuskallinen asia.
se on Jumalan suuri lahja, jonka Hän mielellään luomilleen ihmislapsille antaa.
rakkaus totuuteen
rakkaus Jeesukseen, meidän Herraamme
maailman ihmiset, toiseen kirkkokuntaan, herätysliikkeeseen kuuluvat katsovat sinua tai minua tai kristillisyyttä tai kirkon historiaa
naurahtavat ehkä kyynisesti
nuoko omaavat totuuden?
noillako on rakkaus totuuteen, Galileo Galilein inkvisiittoreilla?
ja totuuden nimessä on sanottava, ettei meidän kristittyjen historia ja vaellus Totuuden seurassa ole Jeesukselle ollut kunniaksi.
on tullut Jumalan nimi ja Kristuksen oppi usein häväistyksi.
kun emme pysy totuudessa emmekä rakasta totuutta, vaan mielistymme pimeyteen, valkeat enkelit meitä harhauttavat ja viihdymme siellä, missä uskonnollinen vanha aatamimme ja eevamme saa kehuja.
esikoisten saarnasta puuttuu totuudellinen kärki, ja sen tähden siitä seuraväelle muodostuu kuva, että kyllä me voimme näitä kristillisyyden neuvoja noudattaa ja elää jumalista elämää.
tämä on niin monen muunkin kristityn perusongelma.
Jeesus ei ole saanut näyttää Totuuden valoa tarpeeksi syvälle
näkymät ovat sen verran hirveät niissä paratiisin puskissa, että vedämme viikunanlehtä syntiinlankeamuksessa menetetyn kirkkautemme peitoksi.
syyttelemme toisiamme, Jumalaakin
varsinaista porukkaa kun olemme.
Jeesus on Elämä
tätä biologista elämää emme hallitse, emme tiedä mitä elämä on, vaikka koko ihmiskunta sitä rajusti ja isolla rahalla selvittelee.
yhtään elämää ei ole ihminen keinotekoisesti pystynyt luomaan.
osaamme surmata varsin taitavasti.
siinä inisee hyttynen ja istahataa ihollemme.
elävä olento, Jumalan luoma kiusankappale, elää nisäkkäiden verestä ja lisääntyy. noissa pikkuisissa aivoissa on älyä, kykyä löytää se saalis, taitoa lentää, kykyä väistää ilmassa huitova lehmän häntä tai ihmisen käsi.
iskeä maaliin, imeä se veri ja lentää pois.
hämmästyttävä Jumalan suuren luomakunnan ihme - tuo hyttynen.
emme sitä juuri kerkiä ihailemaan, kun lätkäsemme. se vietävä kun pistää pikkusen myrkkyä että veri ei hyytyisi vaan saisi sen juoda
ja se myrkky kutittaa.
ja niin on yksi elämä päättynyt, mitäs tuli murkinoimaan meidän käsivarrellemme tai niskaamme.
homo sapiens sapiens, viisas viisas ihminen, kuten itseämme kutsumme, ei pysty tekemään mitään elävää, joka olisi edes lähellä hyttystä.
itsenäistä olentoa, joka Jumalan antamalla viisaudella luonnossa viihtyy ja on niin tärkeä ravinnon lähde noille ihanille linnuille, jotka täyttävät alkukesän laulullaan.
taitaa saku sammakko kosiomatkallaankin niitä syödä.
emme tiedä mitä on biologinen elämä eikä meillä ole harmainta aavistusta, miten sitä keinotekoisesti voisimme saada aikaan.
kuinka me sitten tietäisimme, mitä on hengellinen elämä?
no, esikoiset toki tietävät!
sinä olet kuolleen uskon pappi
minä olen elävässä uskossa
mistä sen tiedät?
no, sinä et ole esikoinen eikä meidän saarnaajat ole sinulle todistaneet syntejä anteeksi, joten sinulla ei ole asuvaista Pyhää Henkeä, joka on elämä. olet kuolleen uskon pappi
ja minä taas kuljen tämän kristillisyyden kautta taivaan tietä, minulla on elävä usko, joka arjessa vaikuttaa parannusta ja syntien pois panemista ja minä tahdon uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
minä elän, sinä et.
tule seuroihin, ehkä Jumala armostaan antaa Sanan sattua ja sinäkin saat syntyä uudesti, kun tulet synnintuntoon ja saat sitten kuulla synnit anteeksi ja alat kilvoitella tällä tiellä.
kuuletko, mitä tuo kristitty minulle sanoo "minä elän, sinä et".
kuuletko, mitä Johanneksen evankeliumin Jeesus sanoo
"Minä olen Elämä"
voi kun ymmärtäisimme ajoissa Jumalan Sanan totuuden
ei se elämä ole meidän hallussamme, emme me hengellistä elämää hallitse, emme me ole tuomareita, kuka on syntynyt uudelleen ja kuka ei, ei meillä ole kykyä sanoa, että hänessä on asuvainen Pyhä Henki ja hänessä ei.
nämä ovat meidän sielujemme Paimenen hallussa olevaa asiaa, joka paljastetaan vasta tämän maailman ajan päättyessä.
ei meillä ole kristillinen elämä hanskassa.
vaan meidän tulisi olla Elämän hanskassa.
elävä usko elää
kuollut usko ei elä
elävä kristillinen usko kohdistuu Jeesukseen
joka on Elämä
ja niinkuin meillä jokaisella on ainutlaatuiset silmät, meidät voidaan niiden värien yhdistelmästä erottaa kuuden miljardin ihmisen joukosta
ja niinkuin meillä jokaisella on ainutlaatuiset sormenjäljet, kuten kaikki poliisit ja rosvot tietävät
ja niinkuin meillä jokaisella on ainutlaatuinen geeniperimä, DNA, jota ei ole kellään muulla
niin myös Jeesus antaa meille jokaiselle ainutlaatuisen elämän
hengellisen ja ajallisen
Tuntemattomassa kuuluu suomalaisten juoksuhaudoista pelokas huuto venäläisten tankkien lähestyessä
"ne jyrää meit!"
minun isäni Antti oli siellä tykistön tulenjohtaja, sotilasarvoltaan luutnantti.
Hän oli jossain siellä eturintaman takana noussut kolmionmittaustorniin, ja kiikaroi venäläisten asemia.
ehkä auringon säde siitä kiikarista välähti, tai muuten kiinnitti huomionsa.
hän tunsi hurjan iskun vatsassaan.
"voihan nenä" Antti ajatteli, nyt ne ampuivat minua vatsaan.
Hän tiesi, että vatsaan ammuttu luoti ei ensin tunnu miltään. mutta sitten kun haava pahenee ja vatsahapot alkavat jyllätä, edessä on todella hirmuisen tuskallinen väistämätön kuolema.
hiljasena poikana hän sieltä tornista kapusi tikkaita alas parempaan suojaan
vapisten avasi sotilastakkinsa nähdäkseen haavan.
no siihen se luoti oli jyssähtänyt.
sotilasvyön solkeen.
ja siitä sitten häippässyt omille teilleen.
Jeesus on Elämä.
Hän oli tuossa tilanteessa tarkasti tilanteesta selvillä ja tiesi, että jos tuo venläisestä sotilaskivääristä lähtenyt lyijyluoti olisi mennyt isäni läpi, mikkokaan ei olisi täällä nettiruukussa häiriköimässä ja Kristusta Jumalan lapsille kehumassa.
jokaisen elämä on ainutlaatuinen.
(Verneri Louhivuorten poikien komennossa olevat suomalaiset sotilaat alkoivat huomata, että näistä joukoista aika moni palasi hengissä kotiin. Antin kohdalla syynä oli sekin, että hän ei antanut solttujensa heittää kenttälapiota selästään tarpeettomana, vaan suojaan kaivauduttiin kun piti. ei Jeesus kiellä järkeä käyttämästä)
virsi 374
Mitä silloin multa puuttuu,
kun Herra huolen kantaa?
Turhaan sielu häneen suuttuu.
Hän taivaan leipää antaa,
elävää vettä juottaa,
se virvoituksen tuottaa.
Hän antaa Pyhän Hengen.
Paimenena Herra näyttää
laumalleen niityn parhaan.
Kaikki tarpeemme hän täyttää,
ei meitä päästä harhaan.
Hän aina suojaa lastaan
saatanan vimmaa vastaan,
kun kanssamme hän kulkee.
Vitsallasi, sauvallasi
paimenna, Herra, meitä,
ettemme pois laumastasi
outoja kulje teitä.
Sä meille katoit pöydän,
sanastas leivän löydän
keskellä vihollisten.
Sinä voitelit mun pääni
Henkesi voitehella.
Annat voimaa elämääni
sanasi laitumella.
Elätät armollasi
mua seurakunnassasi.
Ei siellä mitään puutu.
Andreas Knopken 1530.
Ruots. Laurentius Petri Nericius 1562.
Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583.
Uud. komitea 1937.
Ja mikä tärkeintä Jeesus on sinun ja sinä Jeesuksen!
Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen."
Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?"
Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä.
Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.
Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni.
Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet."
Filippus sanoi hänelle: "Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä."
Jeesus vastasi:
"Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä'?
Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa?
Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan.
Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden.
"Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa.
Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen."
Joh 14:1-12 KR 1992
mikkoL kirjoittaa:
Etkö sinä, MarttiF, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne täällä nettiruukussa?
Etkö usko, että minä olen Jeesuksessa ja Jeesus on minussa?
Kun kirjoitan tänne, en kirjoita omissa nimissäni: Jeesus on minussa, ja minun tekoni ovat Hänen tekojaan.
kun sinä MarttiF ja Patu syytätte mikkoa ja mamaa ja heidän tavallaan uskovia Jeesus keskeisestä spiritualismista, joka syrjäyttää Jumalan Sanan ja on hurmahenkien tavoin opillisesti tyhjän päällä.
niin eikö ole suorastaan hauska huomata, kuinka Jumalan Sana antoi eilen Uuden tesatmentin aueta täällä Kristuksen opista sellaisena tsunamina, jonka alta MarttiF tuskin ennätti juosta pois.
ehkä hän ei itse sitä huomaa, kun katseensa on niin kiinni omassa itsessä ja muissa ihmisissä.
miten valtava voima on Jumalan Sanassa.
ja mitä on terveellinen oppi.
mietitään porukalla, mitä on olla Jeesuksessa
ja mitä se ei ole
kaikkihan meidät on pyhässä kasteessa hukutettu kuolemaan ristillä ja tänäkin aamuna sieltä kirkkaasta, verenpunertavasta kasteen vedestä on noussut uusi ihminen, joka mielellään tekee Jumalan tahdon.
olemme kaikki Jeesuksen päällemme pukeneet.
jos sinua ei ole kastettu, et ole Jumalan valtakunnan kansalainen ja on paras että hoitelet asian kuntoon ASAP (as soon as possible)
kaikkihan me olemme saaneet syödä Kristuksen ruumista ja juoda Kristuksen verta pyhässä ehtoollisessa, niin usein kuin mahdollista, Hänen muistokseen.
kysyn taas Pietarin ja Johanneksen tavoin oppimattomana idioottina
miksi?
miksi me olemme saaneetu pukeutua Kristukseen?
sanot "että saisimme synnit anteeksi"
kysyn "miksi sinulle annetaan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä?"
sanot "että pelastuisin"
kysyn "miksi sinun pitäisi pelastua?"
etkö näe, kuinka itsekästä hengellisyytesi on.
on totta, että saat synnit anteeksi ja pelastut iankaikkiseen elämään Jeesuksen verisen sovintouhrin ansiosta, kun Isä Jumala hyväksyy Kristuksen ansaitseman vanhurskauden, johon sinut on kasteessa puettu.
mutta mitä sitten?
Jeesus on Tie
Jaska Löytty laulaa nuorten kanssa
"lunta on niin paljon
että vain yksi tie
on aurattu ja sitä mennään
se kotiin vie"
voimme nähdä paksun lumen keskelle auratun tien - joku on sen avannut.
mutta sitä on kuljettava.
saattaa olla tosi hankala suomalainen sysimetsä Mikkelin ja Jyväskylän välisellä alueella.
valtio on rakentanut sinne valtatien.
voithan pyrkiä autollasi Jyväskylästä Mikkeliin siellä metsässä.
et pääse koskaan perille.
mutta jos huristelet tietä pitkin, se vie pari tuntia etkä aina edes huomaa, missä synkässä suomalaisessa korvessa olet.
tämä Jeesus tie on kunkin kokemuksissa erilainen
koska Jeesus on aurannut hankeen, rakentanut sysisynkkään korpeen Tien sinua varten.
sinulla on aivan yksityistie
ei joku partiolaisen opaskirja, miten elämästä selvitä.
ei joku paksu Kirja täynnä neuvoja ja ohjeita, miten elämästä noin yleensä selviää.
eihän tästä ajallisesta elämästä vielä kukaan ole selvinnyt hengissä. kuolema on jokaisen ihmisen korjannut ajallaan tai ennen aikojaan.
Jeesus tie ei ole jokin periaate, uskonnollinen näkemys tai oppi tai ymmärrys tai seurakunnan neuvot tai Raamatun ohjeet.
kyllä siinä on kaikkia tuollaisia elementtejä.
mutta Jeesus on sinun henkilökohtainen, ainutlaatuinen tiesi halki ajallisen elämän ja koska se on Jeesus tie, se vie sinut perille.
älköön sydämesi olko levoton.
vaan kukin meistä voi itse todistaa, että ei Jeesus tie ole helppo ja turvallinen valtatie halki elämän, kuten valtion kallilla verorahoilla rakentama erinomainen valtatie metsien halki Jyväskylästä Mikkeliin.
välillä se on melkoisen ahdas ja kaita tie ja meinaa kasvaa umpeen ja meinaa käydä kulkeminen aivan liian raskaaksi.
"I never promised you a rose garden"
joku esikoisten saarnaaja voi tässä ottaa puheenvuoron ja sanoa, että kyllä me tiedämme mikä on se kristillisyyden kaita tie ja näytämme tietä.
saarnaajalla ei saa olla rannekelloa
kesämökki on syntiä
aaltoilevat hiukset ovat koreilua, joka vie kadotukseen, vaikka ne olisivat Jumalan luomat
jos tytöllä on piikkisuora tukka ja luonnonkiharat sääret, niin on hurskautta ja nöyryyttä jo aimo annos tälle kaidalle tielle.
.... tahallani karrikoin, ei tämä Lapin neuvojen seuraaminen ja parannuksen tekeminen ja synnin pois paneminen omin voimin ole se kaita tie
Jeesus on tie.
Vuori korkea,
tiekin vaivalloinen
kuitenkin kulkea
läpi ahdinkoitten
aion perille
tälle vuorelle
Ei saa uupua
joka mielii käydä
elon poluilla
pitää vaivaa nähdä
valvoa sydänyöss
muuten turha on työs
Parempi on kun saa
murhetta tiellä taivaan
kuin jos kiiruhtaa
ilomielin vaivaan.
Mieleheni se
aina syvälle.
Kristityn vaelluksesta taivaan tiellä kohti Luvattua maata.
Jeesus on Totuus
Pilatus, tuo maaherra, oli maailmaa nähnyt, kyyninen, aikansa viisautta, filosofiaa opiskellut, Rooman valtaa käyttävä mahtimies, jonka edessä ihmisten polvet tutisivat.
tämä täysin puolustuskyvytön, vähäpuheinen juutalainen joka hänen edessään seisoi ja jonka kuolemaa kansanjohtajat ja kadun yleisö suureen ääneen vaativat
"etkö tiedä, että minulla on sinut valta päästää"
vaimokin oli unia nähnyt tästä oudosta ukkelista ja varoitellut
näiden kahden keskustelua Johanneksen evankeliumi kuvaa valtavan syvällisesti ja kauaskantoisesti
Pilatus meni takaisin palatsiin, käski tuoda Jeesuksen eteensä ja kysyi häneltä:
"Oletko sinä juutalaisten kuningas?"
Jeesus vastasi:
"Itsekö sinä niin ajattelet, vai ovatko muut sanoneet minusta niin?"
Pilatus sanoi:
"Olenko minä mikään juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit sinut ovat minulle luovuttaneet. Mitä sinä olet tehnyt?"
Jeesus vastasi:
"Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Jos se kuuluisi tähän maailmaan, minun mieheni olisivat taistelleet, etten joutuisi juutalaisten käsiin. Mutta minun kuninkuuteni ei ole peräisin täältä."
"Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Pilatus sanoi.
Jeesus vastasi:
"Itse sinä sanot, että olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut tähän maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minua."
"Mitä on totuus?" kysyi Pilatus.
Joh 18:33-38 KR 1992
minulla on sellainen fiilis, että yksi ja toinen nettiruukkulainen joka on näissä keskusteluissa roikkunut mukana, on herkistynyt ja ehkä tullut vähän allergiseksi sanalle "totuus".
Jeesus kun ei ole mikään helppo totuus.
Pilatus koetti väistää koko asian ja tämän maailman kyynisen valtiomiehen tavoin heitti huolimattoman retorisen kysymyksen, tuhahti mitä tuhahti, kun itse Totuus seisoi hänen edessään tuomittavana.
"mikä on totuus?"
tällä asenteella varustettuna Pontius Pilatus teki maailmanhistorian järkyttävimmän oikeusmurhan.
tappoi myöhemmin itsensä.
Jeesus ei ole vain totuudellinen, vaan Hän tahtoo totuutta salatuimpaan saakka.
sopiihan se meille, niin kauan kuin profeetallinen Henki osoittaa meille maailman syntejä, pahuutta, toisten ihmisten salaisia syntejä, lankeamisia, tiedemiesten virheitä ja filosofien eksymystä.
kaikki on mukavaa, sillä se rakentaa meille tuota valtavan ihanaa linnaa
"minä olen oikeassa, minä tiedän totuuden, sinä olet väärässä"
nostaa meitä itseämme tällainen totuus toisista.
onkin sanottu, kun kohtaat ihmisen, jolla on koko totuus, lähde juoksemaan pakoon.
totuudellinen kristitty usein epäilee eikä häpeä sitä Tuomaan rinnalla tunnustaa.
en jaksa uskoa sinua Jeesus, en jaksa ymmärtää tahtoasi, en kestä sinun totuuttasi.
sillä Jeesuksen katse kääntyy meihin itseemme, Totuus ei siedä yhtään valhetta, yhtään salattua lokeroa sydämemme syrjäseuduilla, munaskuita, joita koetetaan peittää.
tämä on aivan hirveä kokemus.
ihminen ei voi kestää totuutta itsestään.
emme voi katsoa Totuutta silmiin ja elää
emme voi katsella Jumalaa, sillä palamme poroksi (enkä tarkoita tuota Lapin kaunista ja siroa eläintä)
meidän Jumalamme on kuluttava liekki
taistelu totuudellisuudesta, rakkaus totuuteen, on niin iso asia ihmiselle, ettei siihen voimamme riitä.
sen tähden Isä Jumala itse on antanut meille Jeesuksen, joka on Totuus.
Totuus ei näet ole joku kylmä filosofinen määritelmä, joku empiirisesti löydettävät tieteellinen tosiasia
pohjimmiltaan totuus on persoonallinen henkilö, Totuus.
tämä on aika iso pala nieltäväksi, eikä siitä sen enempää.
minä en omista Totuutta enkä siitä tiedä muuta, kuin mitä olen tähän mennessä saanut vähän oppia ottaa vastaan.
kun olemme Jeesuksessa meillä ei itsellämme ole Totuus hanskassa - kaukana siitä.
vaan meillä on rakkaus Totuuteen.
se on vietävän vaikea ja tuskallinen asia.
se on Jumalan suuri lahja, jonka Hän mielellään luomilleen ihmislapsille antaa.
rakkaus totuuteen
rakkaus Jeesukseen, meidän Herraamme
maailman ihmiset, toiseen kirkkokuntaan, herätysliikkeeseen kuuluvat katsovat sinua tai minua tai kristillisyyttä tai kirkon historiaa
naurahtavat ehkä kyynisesti
nuoko omaavat totuuden?
noillako on rakkaus totuuteen, Galileo Galilein inkvisiittoreilla?
ja totuuden nimessä on sanottava, ettei meidän kristittyjen historia ja vaellus Totuuden seurassa ole Jeesukselle ollut kunniaksi.
on tullut Jumalan nimi ja Kristuksen oppi usein häväistyksi.
kun emme pysy totuudessa emmekä rakasta totuutta, vaan mielistymme pimeyteen, valkeat enkelit meitä harhauttavat ja viihdymme siellä, missä uskonnollinen vanha aatamimme ja eevamme saa kehuja.
esikoisten saarnasta puuttuu totuudellinen kärki, ja sen tähden siitä seuraväelle muodostuu kuva, että kyllä me voimme näitä kristillisyyden neuvoja noudattaa ja elää jumalista elämää.
tämä on niin monen muunkin kristityn perusongelma.
Jeesus ei ole saanut näyttää Totuuden valoa tarpeeksi syvälle
näkymät ovat sen verran hirveät niissä paratiisin puskissa, että vedämme viikunanlehtä syntiinlankeamuksessa menetetyn kirkkautemme peitoksi.
syyttelemme toisiamme, Jumalaakin
varsinaista porukkaa kun olemme.
Jeesus on Elämä
tätä biologista elämää emme hallitse, emme tiedä mitä elämä on, vaikka koko ihmiskunta sitä rajusti ja isolla rahalla selvittelee.
yhtään elämää ei ole ihminen keinotekoisesti pystynyt luomaan.
osaamme surmata varsin taitavasti.
siinä inisee hyttynen ja istahataa ihollemme.
elävä olento, Jumalan luoma kiusankappale, elää nisäkkäiden verestä ja lisääntyy. noissa pikkuisissa aivoissa on älyä, kykyä löytää se saalis, taitoa lentää, kykyä väistää ilmassa huitova lehmän häntä tai ihmisen käsi.
iskeä maaliin, imeä se veri ja lentää pois.
hämmästyttävä Jumalan suuren luomakunnan ihme - tuo hyttynen.
emme sitä juuri kerkiä ihailemaan, kun lätkäsemme. se vietävä kun pistää pikkusen myrkkyä että veri ei hyytyisi vaan saisi sen juoda
ja se myrkky kutittaa.
ja niin on yksi elämä päättynyt, mitäs tuli murkinoimaan meidän käsivarrellemme tai niskaamme.
homo sapiens sapiens, viisas viisas ihminen, kuten itseämme kutsumme, ei pysty tekemään mitään elävää, joka olisi edes lähellä hyttystä.
itsenäistä olentoa, joka Jumalan antamalla viisaudella luonnossa viihtyy ja on niin tärkeä ravinnon lähde noille ihanille linnuille, jotka täyttävät alkukesän laulullaan.
taitaa saku sammakko kosiomatkallaankin niitä syödä.
emme tiedä mitä on biologinen elämä eikä meillä ole harmainta aavistusta, miten sitä keinotekoisesti voisimme saada aikaan.
kuinka me sitten tietäisimme, mitä on hengellinen elämä?
no, esikoiset toki tietävät!
sinä olet kuolleen uskon pappi
minä olen elävässä uskossa
mistä sen tiedät?
no, sinä et ole esikoinen eikä meidän saarnaajat ole sinulle todistaneet syntejä anteeksi, joten sinulla ei ole asuvaista Pyhää Henkeä, joka on elämä. olet kuolleen uskon pappi
ja minä taas kuljen tämän kristillisyyden kautta taivaan tietä, minulla on elävä usko, joka arjessa vaikuttaa parannusta ja syntien pois panemista ja minä tahdon uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
minä elän, sinä et.
tule seuroihin, ehkä Jumala armostaan antaa Sanan sattua ja sinäkin saat syntyä uudesti, kun tulet synnintuntoon ja saat sitten kuulla synnit anteeksi ja alat kilvoitella tällä tiellä.
kuuletko, mitä tuo kristitty minulle sanoo "minä elän, sinä et".
kuuletko, mitä Johanneksen evankeliumin Jeesus sanoo
"Minä olen Elämä"
voi kun ymmärtäisimme ajoissa Jumalan Sanan totuuden
ei se elämä ole meidän hallussamme, emme me hengellistä elämää hallitse, emme me ole tuomareita, kuka on syntynyt uudelleen ja kuka ei, ei meillä ole kykyä sanoa, että hänessä on asuvainen Pyhä Henki ja hänessä ei.
nämä ovat meidän sielujemme Paimenen hallussa olevaa asiaa, joka paljastetaan vasta tämän maailman ajan päättyessä.
ei meillä ole kristillinen elämä hanskassa.
vaan meidän tulisi olla Elämän hanskassa.
elävä usko elää
kuollut usko ei elä
elävä kristillinen usko kohdistuu Jeesukseen
joka on Elämä
ja niinkuin meillä jokaisella on ainutlaatuiset silmät, meidät voidaan niiden värien yhdistelmästä erottaa kuuden miljardin ihmisen joukosta
ja niinkuin meillä jokaisella on ainutlaatuiset sormenjäljet, kuten kaikki poliisit ja rosvot tietävät
ja niinkuin meillä jokaisella on ainutlaatuinen geeniperimä, DNA, jota ei ole kellään muulla
niin myös Jeesus antaa meille jokaiselle ainutlaatuisen elämän
hengellisen ja ajallisen
Tuntemattomassa kuuluu suomalaisten juoksuhaudoista pelokas huuto venäläisten tankkien lähestyessä
"ne jyrää meit!"
minun isäni Antti oli siellä tykistön tulenjohtaja, sotilasarvoltaan luutnantti.
Hän oli jossain siellä eturintaman takana noussut kolmionmittaustorniin, ja kiikaroi venäläisten asemia.
ehkä auringon säde siitä kiikarista välähti, tai muuten kiinnitti huomionsa.
hän tunsi hurjan iskun vatsassaan.
"voihan nenä" Antti ajatteli, nyt ne ampuivat minua vatsaan.
Hän tiesi, että vatsaan ammuttu luoti ei ensin tunnu miltään. mutta sitten kun haava pahenee ja vatsahapot alkavat jyllätä, edessä on todella hirmuisen tuskallinen väistämätön kuolema.
hiljasena poikana hän sieltä tornista kapusi tikkaita alas parempaan suojaan
vapisten avasi sotilastakkinsa nähdäkseen haavan.
no siihen se luoti oli jyssähtänyt.
sotilasvyön solkeen.
ja siitä sitten häippässyt omille teilleen.
Jeesus on Elämä.
Hän oli tuossa tilanteessa tarkasti tilanteesta selvillä ja tiesi, että jos tuo venläisestä sotilaskivääristä lähtenyt lyijyluoti olisi mennyt isäni läpi, mikkokaan ei olisi täällä nettiruukussa häiriköimässä ja Kristusta Jumalan lapsille kehumassa.
jokaisen elämä on ainutlaatuinen.
(Verneri Louhivuorten poikien komennossa olevat suomalaiset sotilaat alkoivat huomata, että näistä joukoista aika moni palasi hengissä kotiin. Antin kohdalla syynä oli sekin, että hän ei antanut solttujensa heittää kenttälapiota selästään tarpeettomana, vaan suojaan kaivauduttiin kun piti. ei Jeesus kiellä järkeä käyttämästä)
virsi 374
Mitä silloin multa puuttuu,
kun Herra huolen kantaa?
Turhaan sielu häneen suuttuu.
Hän taivaan leipää antaa,
elävää vettä juottaa,
se virvoituksen tuottaa.
Hän antaa Pyhän Hengen.
Paimenena Herra näyttää
laumalleen niityn parhaan.
Kaikki tarpeemme hän täyttää,
ei meitä päästä harhaan.
Hän aina suojaa lastaan
saatanan vimmaa vastaan,
kun kanssamme hän kulkee.
Vitsallasi, sauvallasi
paimenna, Herra, meitä,
ettemme pois laumastasi
outoja kulje teitä.
Sä meille katoit pöydän,
sanastas leivän löydän
keskellä vihollisten.
Sinä voitelit mun pääni
Henkesi voitehella.
Annat voimaa elämääni
sanasi laitumella.
Elätät armollasi
mua seurakunnassasi.
Ei siellä mitään puutu.
Andreas Knopken 1530.
Ruots. Laurentius Petri Nericius 1562.
Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583.
Uud. komitea 1937.
Ja mikä tärkeintä Jeesus on sinun ja sinä Jeesuksen!
tiistai 27. huhtikuuta 2010
Wiimeinen tuomio
Cosca ihmisen Poica tule hänen cunniasans/ ja caicki pyhät Engelit hänen cansans. Silloin hän istu cunnians istuimella/ ja hänen eteens cootan caicki Canssat.
Ja hän eroitta toiset toisistans/ nijncuin paimen eroitta lambat wuohista.
Ja asetta lambat oikialle puolellens/ mutta wuohet wasemallens.
Silloin sano Cuningas nijlle/ jotca hänen oikialla puolellans owat: Tulcat minun Isäni siunatut/ omistacat se waldacunda/ joca teille on walmistettu mailman algusta.
Sillä te opitte minua/ ja te käsititte euangeliumin ja lain eron/ ja cosca sen käsititte te tulitte minun tygöni ja tahdoitte yksin uskoa ilman lain töitä.
Silloin wanhurscat händä wastawat/ ja sanowat: Herra/ cosca me opimme sinua/ ja käsitimme euangeliumin ja lain eron ja cosca tulimme sinun tygös yksin uskon ja ei lain tekojen kautta?
Nijn wasta Cuningas/ ja sano heille: totisest sanon minä teille: Sen cuin te oletta oppinet minun palwelijaltani Lutherilta/ sen te olette oppinet minulta.
Silloin hän myös sano nijlle/ jotca hänen wasemallens owat: mengät pois minun tyköni te kirotut ijancaickiseen tuleen/ joca walmistettu on Perkelelle ja hänen Engeleillens.
Sillä et te minua oppinet/ et te käsittänet mitä on wanhurskaus yksin uskosta/ ja cosca te omilla töillä tahdoitte minua palwella.
Silloin myös nekin händä wastawat/ sanoden: Herra/ cosca me emme oppineet sinua ja emme käsittäneet euangeliumin ja lain eron/ ja tahdoimme omilla töillä sinua palwella?
Nijn hän wasta heitä sanoden: Totisest sanon minä teille/ mitä et te oppinet näistä wähimmist kappaleist/ ja mitä te wärin uskoit, on kirottua. waika ykxi Engeli taiwasta julistais minun oppia wastan/ hän olko kirottu.
Ja nijden pitä silloin menemän ijancaickiseen waiwaan: mutta yksin uskosta wanhurscat ilman lain töitä/ ja ilman omaa ansiota/ pitää käymän sisälle ijancaickisen elämän.
Matt 29:38-52 KR 1643
tarkoituksena olisi tällä palstalla pohtia seuraavaa ajatusta, joka nettiruukussa on ollut esillä.
"Oppi pelastaa"
tässä mielessä olen siis edellä muokannut Jeesuksen vertausta viimeisestä tuomiosta, jossa Tuomarin sanojen painopiste on puhtaan opin käsittämisessä.
samaan suuntaan on myös kirjoitettu "Oppi on tie Kristuksen luokse"
ja jopa
"Oppi on Kristus"
Kirjoittanut: Patu
"tarkoituksena olisi tällä palstalla pohtia seuraavaa ajatusta, joka nettiruukussa on ollut esillä.
"Oppi pelastaa"
samaan suuntaan on myös kirjoitettu "Oppi on tie Kristuksen luokse"
ja jopa
"Oppi on Kristus" " MikkoL
Tunnustaudun ihan avoimesti luterilaisen opin puolustajaksi myös täällä nettiruukussa. En kuitenkaan muista itse enkä kenenkään muunkaan kirjoittaneen Mikon sitaatteihin pantujen tavoin :"Oppi pelastaa" tai "Oppi on Kristus."
Kärjistykset voivat olla ihan tarkoituksenmukaisia, kun on halutaan saada keskustelua eri korostuksista, vaikka ne eivät olekaan totta. Suorina lainauksina sitaatteihin pantuna ne voivat kuitenkin antaa väärän kuvan niiden viesteistä, jotka ovat haluneet korostaa opin merkitystä.
Täällä on MikkoL:n ja useamman muun toimesta asetettu vastakkain Jeesuksen opetusten seuraaminen ja "elävän Jeesuksen" seuraaminen tai "Pyhän Hengen seuraaminen".
MikkoL otti alustuksessa Jeesuksen opetuksen viimeisestä tuomiosta ja muutti sitä kuten Saatana paratiisissa Jumalan sanaa panemalla omiaan joukkoon.
Elävän Jeesuksen seuraaminen on hänen sanansa kuulemista ja seuraamista. Jeesuksen sanan opettamisen tehtävään on paimenvirka kirkossa ja siihen tehtävään MikkoL:kin on kutsuttu luterilaiseen kirkkoon ja nettiruukkuun. Jeesuken sanan opettamisen tehtävässä oli myös Luther. Paimenen tehtävä on arvokas, kun se välittää Jeesuksen sanaa, koska "sillä on iankaikkinen elämä eikä hän joudu tuomittavaksi", kun sitä kuulee ja uskoo.
Joh.5:24. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
25. Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää.
Joh.6:14 Mutta kun jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jeesus ylös pyhäkköön ja opetti.
15 Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?"
16 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.
17 Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.
18 Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.
Kirjoittanut: mama
"Elävän Jeesuksen seuraaminen on hänen sanansa kuulemista ja seuraamista."
Kertoisitko Patu lisää tästä?
Mitä tarkoittaa Jeesuksen sanan seuraaminen sinulle?
Mitä tarkoittaa elävä Jeesus sinulle?
Mitä tarkoittaa Jeesuksen sana, jota seuraat?
Tuo jää kovin helposti pelkäksi semantiikaksi ja hurskaaksi puheeksi. Olisi mukava kuulla, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa elämässäsi.
"Täällä on MikkoL:n ja useamman muun toimesta asetettu vastakkain Jeesuksen opetusten seuraaminen ja "elävän Jeesuksen" seuraaminen tai "Pyhän Hengen seuraaminen".
Aika hauska tämä, muutes.
Tuon vastakkainasettelun Elävän Jeesuksen ja opin välillä aloitti taannoin Late ilmeisesti MarttiF:n sivustatuella, ja sitä vastakkainasettelun ylläpitoa on vahvasti jatkanut mm. Patu ja Haamul.
Tarina alkoi siitä, että ei ole Elävää Jeesusta, joka vaikuttaisi elämässämme, on vain oppi jota seuraamme. Tänään keskellämme olevasta elävästä Jeesuksesta puhuminen on hurmahenkisyyttä, koska Jumala ei halua olla kanssamme tekemisissä kuin Sanassa ja sakramenteissä.
Itsekin hyvin voimakkaasti käytät kummallisesti ymmärrettyä Schamalkadenin opinkappaletta hiljentääksesi jeesustelijat.
Juuri kukaan muu ei ole täällä luterilaista oppia yhtä perusteellisesti opettanut kuin MikkoL. Siksikin kuulostaa kummalta tuo kommenttisi.
Esimerkiksi Hollatzia läpikäymällä ja juuri loppuun päätynyttä Kristityn Wapautta läpikäymällä.
Ja molemmissa teoksissa on erittäin vahvasti juuri tässä hetkessä vaikuttava elävä Jeesus, joista molemmat hemmot, Luther ja Hollatz eivät väsy puhumasta.
Huikeita teoksia!
Huikea Jeesus!
Kirjoittanut: MikkoL
no hyvä että nuo kohdat tuli heti kumottua!
taitaa minulla muisti pettää kun kulmakarvat hiusrajassa ja silmät pyöreänä noita ajatuksia nettiruukusta luin.
jos ne jossain on, ehkä ne löytyisivät hakemalla, mutta jos joku noin ajattelee niin voi varmaan näkökantansa tuoda esiin.
otetaan kuitenkin kaikki nyt hattu päästä Kristuksen opin edessä, jonka Johanneksen evankeliumi mainitsee.
ettei jollekin tulis tosiaan sellainen harhaluulo, että hänellä on tämä jumalallinen oppi hallussa ja hanskassa.
Tämän Päivän Sana on tässä avuksi:
"Ei hän väsy, ei uuvu,
tutkimaton on hänen viisautensa.
Hän virvoittaa väsyneen
ja antaa heikolle voimaa."
Jes. 40:28-29 KR 1992
Tutkimaton on Hänen viisautensa.
tutkitaan nyt kuitenkin asiaa, mutta silleen nöyrästi ja oppilaina - opetuslapsina.
Juutalaisuudessa ei ole lainkaan Oppi käsitettä.
Ei heiltä järkeä puutu, kuten näemme, mutta he eivät edes yritä kirjoittaa "kristinoppia" eivätkä rabbit ole koskaan laatineet mitään dogmaa, virallista oppia Jumalasta.
Raamattuaan he kutsuvat nimellä Tanakh, kolmesta kirjaimesta Tora, Nebiim, Ketuvim.
Toora ei tarkoita hepreankielessä "Laki" vaan "Opetus", opetuksen valo.
Sen olennainen sisältö on Mooseksen laki.
Nebiim on profeetat ja Ketuvim on muut kirjoitukset, kuten psalmit tai sananlaskut.
Juutalaisuus on pragmaattinen eli käytännöllinen uskonto, jossa ihmisen jumalasuhde näkyy liitossa elämisessä, sellaisessa vaelluksessa, joka on elävälle Israelin Jumalalle mieluista ja Hänen tahtomaansa.
juutalainen ei pyri ansaitsemaan lakia noudattamalla autuutta, kuten protestantit ovat ennen kuvitelleet, vaan he tahtovat elää Isän tahdon mukaan Hänelle iloksi.
Saatamme ajatella, että väärä oppi kadottaa.
Siitä nuo saatanalliset jakeet palstan alussa kertovat.
mieleemme tulee apostoli Paavalin jyrinä galatalaisille, jotka asuivat nykyisen Turkin alueella.
Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin.
Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia.
Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme -- vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli -- hän olkoon kirottu.
Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu.
Gal 1:6-9 KR 1992
asia todistettu?
no ei hyvänen aika!!!
Apostoli Paavali kirjoittaa sydänverellään ja kaikella tarmollaan harhaoppiin eksyneille galatalaisille.
Ei kirotakseen heidät, vaan saattaakseen heidät käsittämään puhtaan evankeliumin ja mitä on laki ja mitä on usko.
Samoin teki Luther, kirjoitti väärään oppiin eksyneille paksuja kirjoja, osoittaen niitä paaveille ja papeille ja kansalle, saattaakseen heidät käsittämään puhtaan evankeliumin ja mitä on laki ja mitä on usko.
kenet pyhä Herran työhön erotettu Paavali tässä kiroaa?
harhaopin opettajat.
niitä taivaan yllätyksiä
helvetissä kärventyy joku hollantilainen oikeaoppinen ja ihmettelee, että se harhaoppinen anabaptisti nainen, jonka hän lasten huudoista välittämättä heitti säkissä hukkumaan jokeen on siellä Kristuksen luona, valkoisissa vaatteissa ja seppele kimaltelevilla hiuksillaan.
tälle naiselle oli opetettu, että kun tulee uskoon, tulee mennä uskovien kasteelle.
oikeaoppinen yhden kasteen puolustaja hukutti hänet ja kansa nauroi - kuinka sopiva rangaistus hereetikolle, hukutetaan!
apostoli kirjoittaa siis puhtaan evankeliumin, lain ja uskon asiasta eksyneille.
niin myös kirkkoisä Luther.
kumpikaan ei heitä hylkää eikä tuomitse, vaan tuomitsee ankarin sanoin heidän opettajansa.
jos saarnaaja julistaa väärää oppia, hän saattaa joutua kirouksen alle, vaikka seuraväen mielestä hän olisi kuin Herran enkeli.
opista siis on kyse tässäkin mielessä kuin juutalaisetkin sanan tuntevat - opetus. Toora.
no eikös Paavali kirjoita
“Harhaoppista ihmistä karta varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut”
Tiit. 3:10-11
tästä kohdasta voi vetää pinnan paljon kireämmälle kuin Paavali itse veti harhaan joutuneiden galatalaistensa kanssa, jotka oli saanut johdattaa Jeesuksen luo.
Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen kirkko on mielestäni hyvä esimerkki tällaisesta kaiken harhaopin tarkasta varomisesta ja harhaoppisten ihmisten karttamisesta.
meikä poika viihtyy uudelleen kastavien hellareidenkin saunassa missä räiskitään kasteoppia suuntaan ja toiseen. makkarat syödään sinapilla ja ollaan kasteopista kovin eri mieltä ja järveltä puhaltaa vilpoisa kesäyön tuuli.
ajattelen enempi niinkuin Jehovan todistajia ja mormoneita. En istu heidän seurassaan enkä keskustele teologiasta, ellei tilanne ole aivan poikkeuksellinen.
mutta katotaas mitä ML tästä kohdasta kirjoitti:
"Olen sanonut ennen ja sanon vieläkin, etten tahdo tästä lähin olla tekemisissä hurmahenkien kanssa, vaan jätän heidät Jumalan tuomittaviksi.
Sillä minä ja monet muut olemme niin perusteellisesti ja vakaasti kumonneet heidän mielettömät puheensa, että heidän on itsensä ollut pakko peruuttaa suurin osa, vaikka he aluksi pitivät siitä itsepintaisesti kiinni.
Ja näin kokemus näyttää, että he ovat esittäneet omia, itse sepittämiään ajatuksia vailla varmaa pohjaa.
Mutta kun he kadottavat yhden todisteensa, miettivät ja tuumivat he niin kauan, kunnes keksivät toisen, eivätkä voi tähän päivään saakka lakata lörpöttelemästä, sillä koko heidän olemassaolonsa on sen varassa, etteivät vaikene.
He tekevät aivan niin kuin heidän mestarinsa perkele: kun hän ei voita pyhiä miehiä väkivalloin ja viekkaudella, hän yrittää väsyttää heidät herkeämättä pitkittämällä siten ehkä päästäkseen voitolle."
Sen tähden on minun vilpitön kristillinen neuvoni: älä ole missään tekemisissä heidän kanssaan, sillä heidän väitteillään ei ole loppua.
Eivät he luovu mielipiteistään, eivät kuule, eivät mitään tiedä eivätkä voi muilta mitään oppia.
Äläkä ota tätä neuvoa, niin kuin se olisi minusta kotoisin, vaan Pyhän Hengen neuvona, joka tuntee kaikki sydämet ja kaiken paremmin kuin me.
Hänhän on valitun aseensa, apostoli Paavalin, kautta antanut meille tämän neuvon:
“Harhaoppista ihmistä karta varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut” (Tiit. 3:10-11).
Luther, Elämän taistelussa. Helsinki 1946, s. 184-185.
ovatko aikamme helluntailaiset siis hurmahenkiä siinä missä Lutherin innoittama ja talonpoikia hengen voimalla kapinaan johtanut Thomas Müntzer (1488 – 1525)?
no - Luther tarkoittaa hurmahengellä sellaista hengellisyyttä, joka ei perustu Jumalan Sanaan.
no - moni suomalainen keskiverto luterilainen joutuu tunnustamaan, että moni suomalainen keskiverto helluntailainen tuntee Raamatun paremmin kuin hän.
eiköhän Martti sinne saunaan ahtautuisi mukaan, ja antaisi satikutia uudestikastajien väärälle opetukselle!
ja joisi vielä saunakaljat päälle, saksalainen kun on.
jos juutalaisilla ei ole oppia Jumalasta, dogmaa
vaan monimutkainen ja hienosäätöinen tie, jolla Israelin Jumalan tahdon mukaan eletään, lakia noudattaen ja uhreja uhraten, rukoillen ja parannusta tehden.
eikö silloin ole paljon mahdollista, että ensimmäisillä juutalaisilla Jeesukseen uskovilla ei myöskään ollut mitään oppia.
juutalaisia kun ovat.
vaan Opetus - Opettaja ja opetus, Didakhee kreikaksi.
Uusi testamentti ei ole samaa mieltä, että juutalaisuudessa ei tunneta oppia.
on mielenkiintoista koettaa käsittää, mitä tuo sana sisältää evankeliumeissa ja muissa pyhissä kirjoituksissa.
Jeesusta kutsutaan arvokkaasti Opettaja tittelillä
Ja eräs kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, minä seuraan sinua, mihin ikinä menet".
Matteus 8:19
διδάσκαλος didaskalos, opettaja
Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt kavahtamaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia.
Mt 16:12
διδαχή didakhee
MikkoL:
Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.
Mt 22:33
sama sana didakhee
Kirjoittanut: MarttiF
Hienoa!
Patu on rohkealla ja asiallisella tyylillään tarttunut tiettyyn spiritualismin henkeen, joka on puhunut täällä myös aika röyhkeällä suulla.
Se ei ole mielestäni mitään muuta kuin jatkoa sille samalle toteamukselle, ettei Pyhä Henki ole irti Jumalan sanasta, eikä liioin meidän kokemuksemme Kristuksen läsnäolosta.
Kun luen tuota Augustinuksen "elämäkertaa" kiinnittyy huomio siihen, että jo 300-luvulla alkoi opillinen harhaisuus vahvistua.
Sellaiselle, joka ei ole joutunut yöllä ja päivällä taistelemaan Jumalan vihaa ja pyhyyden vaatimuksia vastaan, ei oppi tietenkään ole minkään arvoinen. Sitä on niin kiva seurustella pitkin päivää Jeesuksen kanssa, ja jättää näille reppanoille se opin kanssa seurusteleminen. Siitä kiva vaikka vähän veetuilla, varsinkin kun peesaaja vahvistaa.
Kristityn kokemuksista se lienee kiinni. Kun Jumalan koko pyhyys ja ankaruus vyöryy päälle, on Jeesus silloin aika kaukana. Eikä Herra tule hädänalaista yhtään lähemmäksi kun Kiirunan Drei Weise saapuvat seimen luokse.
Silloin oli hienoa kohdata niitä, joilla Oppi on ollut selvä.
Ne olivat tähdenlentoja, ja usein heidän sanansa tuntui epäuskottavalta.
Vielä 30 vuoden jälkeenkin muistan jonkun rukoushuoneen pihalla sanotun lauseen, josta todellinen tie Kristuksen luo löytyi - löytyi siitä huolimatta, että Jeesuksesta kyllä puhuttiin koko ajan.
Tämä on tietysti täysin arvotonta sellaiselle, joka koko ajan ja ilman mitään kriisiä sydämessään, on istunut Jeesuksen sylissä.
300-luvun katolisessa kirkossa alettiin suosia askeesia.
Ihmisiä vihittiin pysyvään askeesiin ja selibaattiin. Myös autiomaan yksinäisyyteen alkoi paeta ihmisiä etsimään mielenrauhaa. Eugarios Pontoslainen varoittaa demoneista, jotka askeetin tulee voittaa. Tietty laji demoneita panee päähän ajatuksen, jonka mukaan tulisi ottaa vaimo ja ruveta isäksi eikä heittää aikaa hukkaan näkemällä nälkää ja tappelemalla synnillisiä ajatuksia vastaan.
Kirjoittanut: mama
Niin.
Alan tosiaan vähitellen ymmärtää, että on uskovia, joiden elämässä ei Jeesuksella ole mitään tekoa.
Se on ollut minulle aikamoinen sokki.
Tietona, eli oppirakennelmana siitä, miten pelastus ja vanhurskautus tapahtuu, Jeesuksen ristinkuoleman merkitys tuntuu olevan peruukissa.
Aina yhtälailla mykistää se, miten opillisiksi itseään kutsuvat pilkkaavat elävää Jeesusta.
Aivan samalla tavoin se tapahtui 2000 vuotta sitten.
Ne oli veriset peesajaiset.
Silloinkin oli kyse uskosta, ei näkemisestä. Silloinkaan eivät kaikki uskoneet lihaksi tulleeseen Sanaan.
Kirjoittanut: MikkoL
jatkan tätä Uuden testamentin oppi sanan opiskelua:
Jeesus hämmästytti opillaan:
Ja he hämmästyivät kaikki, niin että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? Uusi, voimallinen oppi! Hän käskee saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat häntä."
Jeesus hämmästytti ajamalla riivaajan ulos.
vahva yhdistelmä Markus 1:27
Oppi, jossa on voima!
sama kreikan sana didakhee tässäkin
Kirjoittanut: MarttiF
Kiitos Autuuden Opin,
joka minulle, kuten veljelleni Latelle,
on ollut se unohtunut tie,
tasainen ja suora Kristuksen luo,
tunnen eläväni Vapahtajani kanssa joka päivä,
elämäni ratkaisuissa ja
elämäni vaivoissa ja ahdistuksissa.
Sellaiselle, joka tältä sydämen maanjäristykseltä on säästynyt,
Oppi on kuin se taskukello,
jonka Sara Wacklinin mukaan
kaksi maalaisäijjää löysi
Oulun kadulta joskus 1790-luvulla:
Ottivat kellon maasta ja pistivät korvalleen vuorollaan kumpikin:
- katsos kuinka se panee!
- katos mokomaa!
- se on Perkele!
Sanoivat ja löivät kellon säpäleiksi!
Kirjoittanut: MikkoL
että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.
Luk 1:4
Asiat, joita on opetettu.
sana "asia" on tässä kohtaa alkukielessä kreikan "Logos"
sama kuin Johanneksen evankeliumin alussa Sana tuli lihaksi "Logos"
sana "opetettu" on tässä kohtaa alkukielessä kreikan "kathekeoo"
katekismus!
Kirjoittanut: MarttiF
Kesällä varsinkin kannattaa katsoa mihin istuu.
Syli on lämmin, mutta sydämen kivi on kylmä ja siitä saattaa saada alapäähän taudin.
Jeesuksen sylistä ei jaeta
Festuksen ja Pilatuksen tuomioita,
tuomarille on marmorista tehty istuin.
Se voi vielä talvella olla niin kylmä että ruumis jäähtyy sydäntä myöten.
Kirjoittanut: MikkoL
jännä toi MarttiF tapa katsella nettiruukkua.
onhan täällä raamattupiirissä vuosien varrella porukalla käyty läpi apostolinen, nikealais-konstantinopolilainen, athanasiuksen espanjalainen, khalkedon, kappadokian trinitaariset isät, Basileios Suuri, augsburgin tunnustus, lutherin elämän tapahtumia, englannin uskonpuhdistus, vähä ja iso katekismus, svebiliuksen katekismus, herrnhutilaisuuden synty, laestadiuksen elämä, vapaakirkkojen kasteopetus,
että on sitä oppia hiukan ollu esillä
vaan toi Jeesus nimi
mites se noin aiheuttaakaan esikoislestadiolaisuudessa onkelmaa
olen kuullut luotettavalta taholta, että perus-essu häpeää lausua nimen Jeesus.
tähän aion osaltani kyllä tarttua - koska tuollaisen perus-essun nimi voi hävettää Kristusta, kun Hän tulee kunniassaan.
näin on näet kirjoitettu.
on vähän augustinuksestakin ollu juttua
Kirjoittanut: Rami
MikkoL: "eikö silloin ole paljon mahdollista, että ensimmäisillä juutalaisilla Jeesukseen uskovilla ei myöskään ollut mitään oppia.
juutalaisia kun ovat.
vaan Opetus - Opettaja ja opetus, Didakhee kreikaksi."
Kyllähän jokaisella opettajalla opettaessaan joku oppi on. Tosin se saattaa tänä pyhänä olla jossain kohtaa erilainen kuin ensi pyhänä. (jopa saman saarnan aikana)
Tällainen epävarmuus opissa aiheuttaa sekaseuraisuutta ja epävarmuutta seurakunnassa.
Luulisi, että Jumalalla on kaikissa opillisissa asioissa ollut selvä tietty tarkoitus, jonka Hän on ilmoittanut raamatussa. Voidaanko väittää, että seuraan Jeesusta, jos uskoni ja elämäni ei ole sinne päinkään mitä sana opettaa?
Toisaalta, ei pelkkä opin ulkoa osaaminen varmaan pelasta ketään, jos sana ei ole tullut eläväksi omalla sydämellä.
Kun kukaan ei varmaankaan kaikkea opista käsitä pilkun päälle oikein, niin herää kysymys, mikä riittää pelastukseen?
vaan ei nää mikään oo mitään
meidän viisaamme ja oppineet ja oppimme
ja oma viisautemme
tutkimaton on Jumalan viisaus
ja kaikki ihmisen oppima, Pyhän Hengen opettama, kalpenee kun Aurinko alkaa loistaa täydeltä terältä
on vain yksi nimi, nimi yli kaiken mitä taivaassa ja maan päällä on
Jeesus
ei että se evankeliumi
Paavalin kautta ilmoitettu
Lutherin uudelleen löytämä?
kuka sen Paavalille, juutalaiselle jästipäälle opetti?
Jeesus itse
kuka sen Lutherille, saksalaiselle härkäpäälle opetti?
Jeesus itse
kuka sen sinulle opetta, sinä viheliäinen syntisäkki?
Jeesus itse
mutta takaisin pyhään Raamattuun. Johanneksella on useampia kohtia, jotka liittyvät tähän:
Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.
Joh 6:45
Jumalan opettama - didaktos
Isältä oppinut - didakhee
Kirjoittanut: MarttiF
Joo, Rami puuttui aiheeseen. On ollut hienoa, kun eräät opettajat ovat olleet opillisesti selvillä.
Muistan, kuinka AH kerran Tampereella veti opillista linjaa ja lakaisi edes hiukan evankeliumia roskan alta esiin. Siitä syntyi pieni mellakka saarnapöntön eteen. Suurinta meteliä pitivät vesselit, jotka siellä nytkin kuuluvat pitävän valtaa.
Olen myös kiitollinen siitä, että olen voinut kuulla OS:n opillisesti selkeää opetusta.
Kirjoittanut: MikkoL
Didaktiikalla tarkoitetaan nykykäsityksen mukaan opetuksen ja oppimisen kasvatustieteellistä tutkimusta. Sen keskeisin alue on kouludidaktiikka.
Yksinkertaistettuna didaktiikka tarkoittaa oppia opetuksesta vrt. pedagogiikka, joka tarkoittaa oppia kasvatuksesta.
Termi didaktiikka pohjautuu kreikan kieliseen sanaan didascalia, joka tarkoittaa opetusrunoa.
Didaktiikasta käytettiin 1970-luvulle asti suomennosta opetusoppi. Nykyään suomennosta näkee harvemmin käytettävän.
Yksi vakiintuneimmista tavoista luokitella didaktiikkaa on jakaa se opetustapahtuman tutkimiseen, oppimisen tutkimiseen eli opetusmenetelmäoppiin ja opetussuunnitelman tutkimiseen eli opetussuunnitelmaoppiin.
Didaktiikka käsittelee useita eri oppimisteoreettisiä näkökulmia. Tällaisia ovat mm. behaviorismi, kognitivismi, konstruktivismi ja situationaalinen konstruktiovismi.
pedagokiikka on kasvatustiede
suomalainen wikipedia
Mutta kun jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jeesus ylös pyhäkköön ja opetti.
Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?"
Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.
Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.
Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.
Joh 7:14-18
Johannes on tässä ainutlaatuinen evankeliumien joukossa.
Kristuksen oppi on Jumalan antama oppi.
"onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani."
Jeesus
didakhee - oppi
Alkukielessä ihmettelevät kaverin Raamatun tuntemusta, kun ei ole saanut oppia - kreikan manthaneo jonka taustalla on matheo, oppia, ymmärtää.
siitä mathematics...
millainen lienee ollut Jeesuksen matikan taito? kun ei ollut kouluja käynyt...
no eivät olleet Hänen galilealaiset seuralaisensakaan kouluja käyneet, tuskin edes kansakoulun perusoppimäärää...
"Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa."
Apt 4:13
koulunkäymättömiä - kreikan agrammatos
ei ollu juuri kielioppia (grammatiikkaa) tullu luettua siellä kalavesillä...
ja aina paranee
oppimattomia
kreikan idiotes
joten voisimme kääntää kansankielelle
havaitsivat heidän olevan koulujakäymättömiä idiootteja
eikös tähän kaadu aika lailla sellainen ajatus, että ymmärtämällä uskonpuhdistuksen ajan tohtori Martti Lutherin opetusta, pelastutaan?
ehkä ei sitä kukaan väitä
minä väitän, että nämä koulujakäymättömät idiootit hämmästyttivät kaikkein oppineimmat Jerusalemin viisaat miehet
koska Pyhä Henki tuntee Isän Jumalan viisauden, joka on Jeesus
ja näinhän se sitten esikoisten kansanherätyksen parissa menee
ei tartte lukea teologiaa
ei tartte tuntea Kristityn vapautta tai Isoa Katekismusta
ei tartte tuntea kolminaisuusopin hienouksia
parempi ettei lue jumaluusoppia ja rupea viisasteleen
kun Pyhä Henki tietää kaiken ja antaa täyden viisauden ja tiedon
ei ihmisen tartte opiskella, oppia, vaan on täysin oppinut kun saa Hengen
etenkin saarnaajat.
ja niin apostoli Paavali kirjoittaa
viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja, sillä ihmiset ovat silloin ... tomppeleita
Kun nyt käskynhaltija näki, mitä oli tapahtunut, niin hän uskoi, ihmetellen Herran oppia.
Apt 13:12
Herran oppi
τη διδαχη του κυριου
tee didakhee tou kyriou
suomeksi kaiketi Kyrioksen didakhee
:-)
Kirjoittanut: MarttiF
Augustinuksen mukaan armo tarkoittaa sitä, että Jakob valitaan, mutta ei Esauta. Veljesten omilla valinnoilla ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen.
Paavalin mukaan Jumala on kuitenkin täysin oikeudenmukainen. (Room 9:13-20)
Kirjoittanut: MikkoL
Ja he ottivat hänet ja veivät Areiopagille ja sanoivat: "Voimmeko saada tietää, mikä se uusi oppi on, jota sinä ilmoitat?
Apt 17:19
uusi oppi: kainee didakhee
suomeksi kaino didaktiikka
vai onko?
Mutta kun hän näin puolustautui, sanoi Festus suurella äänellä: "Sinä olet hullu, Paavali, suuri oppi hulluttaa sinut".
Apt 26:24
tässä on alkukielessä kyllä toinen ajatus - ei ole kyseessä "suuri oppi".
KR 1992 kääntää ajatuksen oikein suomeksi
Paavalin näin puolustautuessa Festus sanoi kovalla äänellä: "Paavali, sinä olet järjiltäsi! Kirjaviisaus on sekoittanut pääsi."
alkukielessä on tässä tosiaan tuo "paljo opiskelu" tekee sinusta hullun (kr mania ... maanikko)
niin että meillä on Jeesuksen seuraajissa siis koulujakäymiä idiootteja ja niin paljon kirjoja lukenut, että roomalainen maaherra pitää häntä seinähulluna.
esikoisilta voimme siis kysyä kohteliaasti, ketä Jeesus on käyttänyt kirkossaan enempi - oppimatonta Pietaria vai huippuoppinutta Paavalia?
vastaus taitaa olla "molempi parempi"
Luther oli tohtori ja Vanhan testamentin professori.
ei oppi häntä ojaan kaatanut
(tässä ilmauksessa sana oppi on mielessä oppiminen, lukeminen, grammatika)
Roomalaiskirjeessä ei juurikaan esiinny sana "oppi". oisko vain yhdessä kohdassa?
"Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä."
Room 16:7
oppi - didakhee
jonka olette oppineet
manthano (matheo)
Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
1 Kor 1:21 KR 1938
"oppinut tuntemaan Jumalaa"
tässä on kreikassa väkevä sana, jota ei ole helppo suomentaa - ginosko
Herra Opin, Didakheen, sijasta Paavalin kirjeessä astuu esiin rouva Sofia
viisaus on kreikan sofia
"sofian sohva" jne suomessa...
sofistiikka, viisauden etsintä (ja Lutherin mielestä viisastelua)
Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
"Älä tartu, älä maista, älä koske!"
- sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
Kol 2:20-22
tarkoitettu ... ihmisten käskyjen ja oppien mukaan
käsky - tässä olevan kreikan sana entalma on "uskonnollinen määräys"
oppi - didaskalia
Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.
Siihen hän on myös kutsunut teidät meidän evankeliumimme kautta, omistamaan meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden
Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme.
2 Tess 2:13-15
pitäkää kiinni ... opetuksista
tässä on alkukielessä aivan toinen sana kuin "oppi"
paradosis - perinne, isien perinnäissäännöt
παραδίδωμι paradidomi antaa, siirtää
tätä kantsii tutkia tarkemmin...
Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin, tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät.
Mutta me tiedämme, että laki on hyvä, kun sitä lain mukaisesti käytetään ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja syntisille, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille,
10. haureellisille, miehimyksille, ihmiskauppiaille, valhettelijoille, valapattoisille ja kaikelle muulle, mikä on tervettä oppia vastaan -
autuaan Jumalan kirkkauden evankeliumin mukaisesti, joka on minulle uskottu.
1 Tim 1:6-11
"tervettä oppia vastaan"
tässä katsotaan pikemmin vaellusta kuin mitä sydämessä, päänupissa ja peruukissa on
hygiaino didakhee
suomeksi siis hygieeninen didakhe
terveellinen oppi
Timoteuksen hommana oli Efesossa kieltää eräitä levittämästä väärää oppia, torjua tarinoita ja loputtomia sukuluetteloita.
1 Tim 1:3
"vieraat opit" ovat tässä alkukielessä heterodidaskalo
lähinnä kai mielessä "toisenlaista oppia"
ei aitoa ja alkuperäistä vaan jotain muuta
tämä kai on esiskoistenkin suurena huolena, ettei opeteta "toisenlaista oppia" vaan sitä alkuperäistä, joka Ruotsin Lapissa on Jumalan armosta saatu käsittää rovastin kautta.
hetero-didakhee ... jännä ilmaus
Kaikki, jotka ovat orjina ikeen alla, pitäkööt isäntiänsä kaikkea kunnioitusta ansaitsevina, ettei Jumalan nimi ja oppi tulisi häväistyksi.
1 Tim 6:1
Jumalan nimi ja oppi
väkevä ilmaus!
nimi - onoma
oppi - didaskalia
tuossa siis vaellus on Jumalan nimen ja opin kunniassa pitämistä, palvelijoiden rähinöinti keskenään tuo häväistystä sekä Jumalan nimelle että opille.
onneksi me täällä osaamme keskustella opista niin, että ulkopuolistenkin silmissä keskustelu on arvokasta ja Jumalan nimen ja opin kunniaksi! (etenkin minä...)
Kaikki, jotka ovat orjina ikeen alla, pitäkööt isäntiänsä kaikkea kunnioitusta ansaitsevina, ettei Jumalan nimi ja oppi tulisi häväistyksi.
Mutta ne, joilla on uskovaiset isännät, älkööt pitäkö heitä vähemmässä arvossa sentähden, että he ovat veljiä, vaan palvelkoot heitä sitä mieluummin, koska he ovat uskovia ja rakastettuja ja harrastavat hyväntekemistä. Tätä opeta ja tähän kehoita.
Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen, niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymyksien ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja, alituisia kinastuksia niiden ihmisten kesken, jotka ovat turmeltuneet mieleltään ja totuuden menettäneet ja jotka pitävät jumalisuutta keinona voiton saamiseen.
1 Tim 6:1-5
Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen
1 Tim 6:3
meille jo tutuksi tullut sana opettaa "muuta oppia" - heterodidaskaleo
jumalisuuden mukainen oppi - didaskalia kata eusebeio
jumalisuus, vanhurskaus
oppi, joka on vanhurskauden mukainen
tässäkin katse on siis vaelluksessa, jossa oppi näkyy
Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut,
ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.
2 Tim 3:14-17
myös toisessa Timoteuskirjeessä Jumalan Sanan kehoitus kohdistuu opitun pitämiseen, kristillinen vaellus mielessä.
Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
2 Tim 4:3-4
ihmiset eivät "kärsi tervettä oppia", siedä sitä kuulla, vaan tahtovat oppia omien himojensa vapauttamiseksi.
terve oppi on tässä taas hygieeninen didaktiikka...
tarut ovat tässä mythos, myyttejä
Tiituksen kirjeen alussa yhdistyy myös terve oppi ja jumalinen vaellus. laitan koko luvun.
Mutta sinä puhu sitä, mikä terveeseen oppiin soveltuu:
vanhat miehet olkoot raittiit, arvokkaat, siveät ja uskossa, rakkaudessa ja kärsivällisyydessä terveet;
niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niinkuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvojia, voidakseen ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa, olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana pilkatuksi tulisi.
Nuorempia miehiä samoin kehoita käyttäytymään siveästi.
Aseta itsesi kaikessa hyvien tekojen esikuvaksi, olkoon opetuksesi puhdasta ja arvokasta ja puheesi tervettä ja moitteetonta, että vastustaja häpeäisi, kun hänellä ei ole meistä mitään pahaa sanottavana.
Kehoita palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille mieliksi, etteivät vastustele, etteivät näpistele, vaan kaikin tavoin osoittavat vilpitöntä uskollisuutta, että he Jumalan, meidän vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat.
Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.
Titus 2
tässä saattaa jonkun niskakarvat hieman alkaa nousta, ja otsa mennä uhkaavasti ryppyyn
mitä tämä Tiituksen kirjeen "hygieeninen, terve oppi" oikein on, jossa puhutaan vain jumalisesta vaelluksesta ja kansasta, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
eikös tässä ole kirkas evankelinen oppi ihan hukassa.
eikös tämä ole kuin esikoislestadiolaisen partiolaisen käsikirjasta?
neuvoja ja ohjeita vaellukseen tässä kristillisyydessä, ettei Jumalan Sana ja nimi ja oppi pilkatuksi ja häväistyksi tulisi tekojemme kautta?
Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut.
Ti 3:10-11
αἱρετικός haireitikos, hereetikko
Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
Ja niin me tahdomme tehdä, jos vain Jumala sallii.
Heb 6:1-3
"Kristuksen opin alkeet" tässä on sanat arkhee Logos ... arkkitehti, arkkipiispa, arkki-oppi
Johanneksen evankeliumin alussa Logos - Sana tuli lihaksi
"oppi kasteesta" didakhee
Kirjoittanut: MarttiF
>>>jännä toi MarttiF tapa katsella nettiruukkua.
onhan täällä raamattupiirissä vuosien varrella porukalla käyty läpi apostolinen, nikealais-konstantinopolilainen, athanasiuksen espanjalainen, khalkedonin trinitaariset isät, augsburgin tunnustus, lutherin elämän tapahtumia, englannin uskonpuhdistus, vähä ja iso katekismus, svebiliuksen katekismus, herrnhutilaisuuden synty, laestadiuksen elämä, vapaakirkkojen kasteopetus,>>>
Ei tämä minusta niin jännältä vaikuta.
Onhan täällä monet kerrat Mikon suulla sanottu "seuraa sinä oppia, minä seuraan Kristusta" - aivan kuin nämä kaksi olisivat toisensa poissulkevia.
On täällä tosin sanottu monta kertaan niinkin, ettei Jumalan sanaa tarvita, kun pelkkä Jeesukseen uskominen riittää.
Kirjoittanut: MikkoL
Älkää antako monenlaisten ja vieraiden oppien itseänne vietellä; sillä on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta eikä ruuista, joista ne, jotka niitä menoja ovat noudattaneet, eivät ole mitään hyötyneet.
Hep 13:9
vieraat opit - xenos didakhee
xenofobia - vieraiden pelko
Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus.
Ottakaa vaari itsestänne, ettette menetä sitä, minkä me olemme työllämme aikaansaaneet, vaan että saatte täyden palkan.
Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika.
Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi; sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalliseksi hänen pahoihin tekoihinsa.
2 Joh 1:7-11
kaikissa kohdissa Toisen Johanneksen kirjeen varoituksissa opista on tuo meille jo tuttu kreikan sana
didakhee
Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua.
Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan.
Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa;
ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan.
Mutta teille muille Tyatirassa oleville, kaikille, joilla ei ole tätä oppia, teille, jotka ette ole tulleet tuntemaan, niinkuin ne sanovat, saatanan syvyyksiä, minä sanon: en minä pane teidän päällenne muuta kuormaa;
pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen.
Ilm 2:20-25
melkoisen ankaraa opillista rajankäyntiä Ilmestyskirjan Jeesus tässä käy
tappamalla tapan Isebelin lapset...
oppi sana on tässä hurjassa kohdassa myös tuo kreikan didakhee
noh niin
siitähän tuli melkoinen Uuden testamentin pikaselaus, meinaa ihan hengästyä
Oppi esiintyy kyllä läpeensä, ja hyvin rikkaassa ja monipuolisessa merkitysten kokonaisuudessa Raamatun ihmeellisessä aarrearkussa
"seuraa sinä oppia, minä seuraan Kristusta" - aivan kuin nämä kaksi olisivat toisensa poissulkevia.
joo, et oikein tuosta lauseestani tykännyt ja nythän se on helppo ottaa erikseen siitä tilanteesta.
olisko näistä apua?
-------
Palstalta ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme 2”
Kirjoittanut: Lauri Kosonen, 08.03.2010 19:33
Mikko, unohdit kokonansa, että tornikokemus toi Lutterista esiin ennen kaikkea Opin. Oppinsa lävitse hän julisti Kristusta, ei miten tahansa.
Kirjoittanut: Lauri Kosonen, 08.03.2010 20:38
Mutta oppi on tie Kristuksen luo. Mää pidän kiinni siitä opista, koska olen sen armosta saanu.
Kirjoittanut: Patu, 08.03.2010 21:58 Minusta mikkoL sanoit aika pahasti Latelle:
"elä sinä Opin kanssa. minä kuljen Galilean miehen seurassa" Ikäänkuin kristillinen oppi olisi ja siinä eläminen olisi jotain muuta kuin Kristuksen kanssa elämistä.
Vai tarkoititko, ettei Latella ole
kristillistä oppia, vaan jokin jumaloitava ei Kristusta kirkastava
oppi?
Kirjoittanut: Lauri Kosonen, 08.03.2010 17:28 Miten sä kuvittelet kenenkään pääsevän irti eslest opillisesta sekametelistä jos oppikeskustelu yrinasioista kaadetaan tällai? Mieti joskus.
Palstalta: Mitä tapahtui Olavi Simolinille? 2
Kirjoittanut: Tapsa, 18.03.2010 10:10 Vicar: "Jeesus ei tuonut myöskään mitään varsinaista oppia esille puheissaan. Hän eli sitä."
Erinomainen havainto! Kolme vuotta sitten kävin Luther-säätiön jumalanpalveluksessa, sen jälkeen nyt tänä vuonna olen käynyt kaksi kertaa, siis Lahden Luther-säätiön jumalanpalveluksessa. Kuten arvata voi, oppi on erityisen tärkeä asia siellä. Luther-säätiössä oppia ja Kristusta ei voi erottaa toisistaan, siellä keskustellessa ne ovat täysin kimpassa. Tästä voisi tehdä saman päätelmän: He elävät siitä.
Palstalta: Jesaja 26
Kirjoittanut: Haamul, 17.03.2010 16:02
Kyllä vain, MikkoL, vesi meidät nytkin pelastaa, kasteena...
Mutta tietysti on oltava opin alkeet selvillä: mitä Kaste tarkoittaa.
Kaste tarkoittaa Jeesuksen sovintoveren pisaroita, jotka ovat maan tomun kostuttaneet Getsemanessa ja Golgatalla.
Ilman uskoa Kaste ei tietenkään ketään pelasta. Kuten hyvin tiedät.
Kasteen pelastavasta voimasta paljonkin tekstiä.
Kirjoittanut: Patu, 22.03.2010 15:18
Ymmärrän kyllä MikkoL tarkoituksesi saarnata parannusta siitä, että pitäisi myös uskoa kasteen sakramentissa välitettyyn armoliittoon.
Ilman uskoa ei mistään ole iloa. Olisi kuitenkin toivottavaa, että tällainen parannussaarna ei himmentäisi tai sumentaisi jo kasteessa saatua lahjaa, vaan että ymmerrättäisiin sekin ilon ja voiman lähteeksi Jeesuksen seuraamisessa.
Palstalta: Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät
Kirjoittanut: Haamul, 24.03.2010 20:23
Tai tietysti tavallamme julistammekin sitä Kastettu Autuas-PISTE -oppia.
Niinkuin joku Huoltoasemalla osuvasti totesikin, näinhän asia on:
"Autuaaksi tulemisen jälkeen on piste"
Eihän siihen mitään lisättävää ole.
1.Kor.1:30: "Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi."
Hänet on meille annettu viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.
Kirjoittanut: MarttiF
Täällä on muuten veivattu sitäkin napolitanoa, ettei sillä, joka roikkuu opissa, ole mitään Jeesustakaan - muuta kuin jossain kirjahyllyssä.
Sain ilokseni tänään Suomen Teologisen Instituutin äänenkannattajan Kulmakivi. Henrik Perret siinä kirjoittaa:
"Jeesus ei sano, että "joka uskoo hänen, saa iankaikkisen elämän", vaan: "Totisesti, totisesti minä sanonen teille; joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään" Joh 5:24.
Perretin mukaan me emme pysty innostamaan itseämme emmekä skarppaamaan niin, että olisimme vähän aktiivisempia kuin aikaisemmin .
Menen nyt erään UT exegetiikan proffan kanssa kahville. Puhelemme opista ja raumalaisista jaarituksista. Pahoittelen pientä katkoa teksintuotannossa!
Ja hän eroitta toiset toisistans/ nijncuin paimen eroitta lambat wuohista.
Ja asetta lambat oikialle puolellens/ mutta wuohet wasemallens.
Silloin sano Cuningas nijlle/ jotca hänen oikialla puolellans owat: Tulcat minun Isäni siunatut/ omistacat se waldacunda/ joca teille on walmistettu mailman algusta.
Sillä te opitte minua/ ja te käsititte euangeliumin ja lain eron/ ja cosca sen käsititte te tulitte minun tygöni ja tahdoitte yksin uskoa ilman lain töitä.
Silloin wanhurscat händä wastawat/ ja sanowat: Herra/ cosca me opimme sinua/ ja käsitimme euangeliumin ja lain eron ja cosca tulimme sinun tygös yksin uskon ja ei lain tekojen kautta?
Nijn wasta Cuningas/ ja sano heille: totisest sanon minä teille: Sen cuin te oletta oppinet minun palwelijaltani Lutherilta/ sen te olette oppinet minulta.
Silloin hän myös sano nijlle/ jotca hänen wasemallens owat: mengät pois minun tyköni te kirotut ijancaickiseen tuleen/ joca walmistettu on Perkelelle ja hänen Engeleillens.
Sillä et te minua oppinet/ et te käsittänet mitä on wanhurskaus yksin uskosta/ ja cosca te omilla töillä tahdoitte minua palwella.
Silloin myös nekin händä wastawat/ sanoden: Herra/ cosca me emme oppineet sinua ja emme käsittäneet euangeliumin ja lain eron/ ja tahdoimme omilla töillä sinua palwella?
Nijn hän wasta heitä sanoden: Totisest sanon minä teille/ mitä et te oppinet näistä wähimmist kappaleist/ ja mitä te wärin uskoit, on kirottua. waika ykxi Engeli taiwasta julistais minun oppia wastan/ hän olko kirottu.
Ja nijden pitä silloin menemän ijancaickiseen waiwaan: mutta yksin uskosta wanhurscat ilman lain töitä/ ja ilman omaa ansiota/ pitää käymän sisälle ijancaickisen elämän.
Matt 29:38-52 KR 1643
tarkoituksena olisi tällä palstalla pohtia seuraavaa ajatusta, joka nettiruukussa on ollut esillä.
"Oppi pelastaa"
tässä mielessä olen siis edellä muokannut Jeesuksen vertausta viimeisestä tuomiosta, jossa Tuomarin sanojen painopiste on puhtaan opin käsittämisessä.
samaan suuntaan on myös kirjoitettu "Oppi on tie Kristuksen luokse"
ja jopa
"Oppi on Kristus"
Kirjoittanut: Patu
"tarkoituksena olisi tällä palstalla pohtia seuraavaa ajatusta, joka nettiruukussa on ollut esillä.
"Oppi pelastaa"
samaan suuntaan on myös kirjoitettu "Oppi on tie Kristuksen luokse"
ja jopa
"Oppi on Kristus" " MikkoL
Tunnustaudun ihan avoimesti luterilaisen opin puolustajaksi myös täällä nettiruukussa. En kuitenkaan muista itse enkä kenenkään muunkaan kirjoittaneen Mikon sitaatteihin pantujen tavoin :"Oppi pelastaa" tai "Oppi on Kristus."
Kärjistykset voivat olla ihan tarkoituksenmukaisia, kun on halutaan saada keskustelua eri korostuksista, vaikka ne eivät olekaan totta. Suorina lainauksina sitaatteihin pantuna ne voivat kuitenkin antaa väärän kuvan niiden viesteistä, jotka ovat haluneet korostaa opin merkitystä.
Täällä on MikkoL:n ja useamman muun toimesta asetettu vastakkain Jeesuksen opetusten seuraaminen ja "elävän Jeesuksen" seuraaminen tai "Pyhän Hengen seuraaminen".
MikkoL otti alustuksessa Jeesuksen opetuksen viimeisestä tuomiosta ja muutti sitä kuten Saatana paratiisissa Jumalan sanaa panemalla omiaan joukkoon.
Elävän Jeesuksen seuraaminen on hänen sanansa kuulemista ja seuraamista. Jeesuksen sanan opettamisen tehtävään on paimenvirka kirkossa ja siihen tehtävään MikkoL:kin on kutsuttu luterilaiseen kirkkoon ja nettiruukkuun. Jeesuken sanan opettamisen tehtävässä oli myös Luther. Paimenen tehtävä on arvokas, kun se välittää Jeesuksen sanaa, koska "sillä on iankaikkinen elämä eikä hän joudu tuomittavaksi", kun sitä kuulee ja uskoo.
Joh.5:24. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
25. Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää.
Joh.6:14 Mutta kun jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jeesus ylös pyhäkköön ja opetti.
15 Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?"
16 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.
17 Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.
18 Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.
Kirjoittanut: mama
"Elävän Jeesuksen seuraaminen on hänen sanansa kuulemista ja seuraamista."
Kertoisitko Patu lisää tästä?
Mitä tarkoittaa Jeesuksen sanan seuraaminen sinulle?
Mitä tarkoittaa elävä Jeesus sinulle?
Mitä tarkoittaa Jeesuksen sana, jota seuraat?
Tuo jää kovin helposti pelkäksi semantiikaksi ja hurskaaksi puheeksi. Olisi mukava kuulla, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa elämässäsi.
"Täällä on MikkoL:n ja useamman muun toimesta asetettu vastakkain Jeesuksen opetusten seuraaminen ja "elävän Jeesuksen" seuraaminen tai "Pyhän Hengen seuraaminen".
Aika hauska tämä, muutes.
Tuon vastakkainasettelun Elävän Jeesuksen ja opin välillä aloitti taannoin Late ilmeisesti MarttiF:n sivustatuella, ja sitä vastakkainasettelun ylläpitoa on vahvasti jatkanut mm. Patu ja Haamul.
Tarina alkoi siitä, että ei ole Elävää Jeesusta, joka vaikuttaisi elämässämme, on vain oppi jota seuraamme. Tänään keskellämme olevasta elävästä Jeesuksesta puhuminen on hurmahenkisyyttä, koska Jumala ei halua olla kanssamme tekemisissä kuin Sanassa ja sakramenteissä.
Itsekin hyvin voimakkaasti käytät kummallisesti ymmärrettyä Schamalkadenin opinkappaletta hiljentääksesi jeesustelijat.
Juuri kukaan muu ei ole täällä luterilaista oppia yhtä perusteellisesti opettanut kuin MikkoL. Siksikin kuulostaa kummalta tuo kommenttisi.
Esimerkiksi Hollatzia läpikäymällä ja juuri loppuun päätynyttä Kristityn Wapautta läpikäymällä.
Ja molemmissa teoksissa on erittäin vahvasti juuri tässä hetkessä vaikuttava elävä Jeesus, joista molemmat hemmot, Luther ja Hollatz eivät väsy puhumasta.
Huikeita teoksia!
Huikea Jeesus!
Kirjoittanut: MikkoL
no hyvä että nuo kohdat tuli heti kumottua!
taitaa minulla muisti pettää kun kulmakarvat hiusrajassa ja silmät pyöreänä noita ajatuksia nettiruukusta luin.
jos ne jossain on, ehkä ne löytyisivät hakemalla, mutta jos joku noin ajattelee niin voi varmaan näkökantansa tuoda esiin.
otetaan kuitenkin kaikki nyt hattu päästä Kristuksen opin edessä, jonka Johanneksen evankeliumi mainitsee.
ettei jollekin tulis tosiaan sellainen harhaluulo, että hänellä on tämä jumalallinen oppi hallussa ja hanskassa.
Tämän Päivän Sana on tässä avuksi:
"Ei hän väsy, ei uuvu,
tutkimaton on hänen viisautensa.
Hän virvoittaa väsyneen
ja antaa heikolle voimaa."
Jes. 40:28-29 KR 1992
Tutkimaton on Hänen viisautensa.
tutkitaan nyt kuitenkin asiaa, mutta silleen nöyrästi ja oppilaina - opetuslapsina.
Juutalaisuudessa ei ole lainkaan Oppi käsitettä.
Ei heiltä järkeä puutu, kuten näemme, mutta he eivät edes yritä kirjoittaa "kristinoppia" eivätkä rabbit ole koskaan laatineet mitään dogmaa, virallista oppia Jumalasta.
Raamattuaan he kutsuvat nimellä Tanakh, kolmesta kirjaimesta Tora, Nebiim, Ketuvim.
Toora ei tarkoita hepreankielessä "Laki" vaan "Opetus", opetuksen valo.
Sen olennainen sisältö on Mooseksen laki.
Nebiim on profeetat ja Ketuvim on muut kirjoitukset, kuten psalmit tai sananlaskut.
Juutalaisuus on pragmaattinen eli käytännöllinen uskonto, jossa ihmisen jumalasuhde näkyy liitossa elämisessä, sellaisessa vaelluksessa, joka on elävälle Israelin Jumalalle mieluista ja Hänen tahtomaansa.
juutalainen ei pyri ansaitsemaan lakia noudattamalla autuutta, kuten protestantit ovat ennen kuvitelleet, vaan he tahtovat elää Isän tahdon mukaan Hänelle iloksi.
Saatamme ajatella, että väärä oppi kadottaa.
Siitä nuo saatanalliset jakeet palstan alussa kertovat.
mieleemme tulee apostoli Paavalin jyrinä galatalaisille, jotka asuivat nykyisen Turkin alueella.
Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin.
Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia.
Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme -- vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli -- hän olkoon kirottu.
Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu.
Gal 1:6-9 KR 1992
asia todistettu?
no ei hyvänen aika!!!
Apostoli Paavali kirjoittaa sydänverellään ja kaikella tarmollaan harhaoppiin eksyneille galatalaisille.
Ei kirotakseen heidät, vaan saattaakseen heidät käsittämään puhtaan evankeliumin ja mitä on laki ja mitä on usko.
Samoin teki Luther, kirjoitti väärään oppiin eksyneille paksuja kirjoja, osoittaen niitä paaveille ja papeille ja kansalle, saattaakseen heidät käsittämään puhtaan evankeliumin ja mitä on laki ja mitä on usko.
kenet pyhä Herran työhön erotettu Paavali tässä kiroaa?
harhaopin opettajat.
niitä taivaan yllätyksiä
helvetissä kärventyy joku hollantilainen oikeaoppinen ja ihmettelee, että se harhaoppinen anabaptisti nainen, jonka hän lasten huudoista välittämättä heitti säkissä hukkumaan jokeen on siellä Kristuksen luona, valkoisissa vaatteissa ja seppele kimaltelevilla hiuksillaan.
tälle naiselle oli opetettu, että kun tulee uskoon, tulee mennä uskovien kasteelle.
oikeaoppinen yhden kasteen puolustaja hukutti hänet ja kansa nauroi - kuinka sopiva rangaistus hereetikolle, hukutetaan!
apostoli kirjoittaa siis puhtaan evankeliumin, lain ja uskon asiasta eksyneille.
niin myös kirkkoisä Luther.
kumpikaan ei heitä hylkää eikä tuomitse, vaan tuomitsee ankarin sanoin heidän opettajansa.
jos saarnaaja julistaa väärää oppia, hän saattaa joutua kirouksen alle, vaikka seuraväen mielestä hän olisi kuin Herran enkeli.
opista siis on kyse tässäkin mielessä kuin juutalaisetkin sanan tuntevat - opetus. Toora.
no eikös Paavali kirjoita
“Harhaoppista ihmistä karta varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut”
Tiit. 3:10-11
tästä kohdasta voi vetää pinnan paljon kireämmälle kuin Paavali itse veti harhaan joutuneiden galatalaistensa kanssa, jotka oli saanut johdattaa Jeesuksen luo.
Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen kirkko on mielestäni hyvä esimerkki tällaisesta kaiken harhaopin tarkasta varomisesta ja harhaoppisten ihmisten karttamisesta.
meikä poika viihtyy uudelleen kastavien hellareidenkin saunassa missä räiskitään kasteoppia suuntaan ja toiseen. makkarat syödään sinapilla ja ollaan kasteopista kovin eri mieltä ja järveltä puhaltaa vilpoisa kesäyön tuuli.
ajattelen enempi niinkuin Jehovan todistajia ja mormoneita. En istu heidän seurassaan enkä keskustele teologiasta, ellei tilanne ole aivan poikkeuksellinen.
mutta katotaas mitä ML tästä kohdasta kirjoitti:
"Olen sanonut ennen ja sanon vieläkin, etten tahdo tästä lähin olla tekemisissä hurmahenkien kanssa, vaan jätän heidät Jumalan tuomittaviksi.
Sillä minä ja monet muut olemme niin perusteellisesti ja vakaasti kumonneet heidän mielettömät puheensa, että heidän on itsensä ollut pakko peruuttaa suurin osa, vaikka he aluksi pitivät siitä itsepintaisesti kiinni.
Ja näin kokemus näyttää, että he ovat esittäneet omia, itse sepittämiään ajatuksia vailla varmaa pohjaa.
Mutta kun he kadottavat yhden todisteensa, miettivät ja tuumivat he niin kauan, kunnes keksivät toisen, eivätkä voi tähän päivään saakka lakata lörpöttelemästä, sillä koko heidän olemassaolonsa on sen varassa, etteivät vaikene.
He tekevät aivan niin kuin heidän mestarinsa perkele: kun hän ei voita pyhiä miehiä väkivalloin ja viekkaudella, hän yrittää väsyttää heidät herkeämättä pitkittämällä siten ehkä päästäkseen voitolle."
Sen tähden on minun vilpitön kristillinen neuvoni: älä ole missään tekemisissä heidän kanssaan, sillä heidän väitteillään ei ole loppua.
Eivät he luovu mielipiteistään, eivät kuule, eivät mitään tiedä eivätkä voi muilta mitään oppia.
Äläkä ota tätä neuvoa, niin kuin se olisi minusta kotoisin, vaan Pyhän Hengen neuvona, joka tuntee kaikki sydämet ja kaiken paremmin kuin me.
Hänhän on valitun aseensa, apostoli Paavalin, kautta antanut meille tämän neuvon:
“Harhaoppista ihmistä karta varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut” (Tiit. 3:10-11).
Luther, Elämän taistelussa. Helsinki 1946, s. 184-185.
ovatko aikamme helluntailaiset siis hurmahenkiä siinä missä Lutherin innoittama ja talonpoikia hengen voimalla kapinaan johtanut Thomas Müntzer (1488 – 1525)?
no - Luther tarkoittaa hurmahengellä sellaista hengellisyyttä, joka ei perustu Jumalan Sanaan.
no - moni suomalainen keskiverto luterilainen joutuu tunnustamaan, että moni suomalainen keskiverto helluntailainen tuntee Raamatun paremmin kuin hän.
eiköhän Martti sinne saunaan ahtautuisi mukaan, ja antaisi satikutia uudestikastajien väärälle opetukselle!
ja joisi vielä saunakaljat päälle, saksalainen kun on.
jos juutalaisilla ei ole oppia Jumalasta, dogmaa
vaan monimutkainen ja hienosäätöinen tie, jolla Israelin Jumalan tahdon mukaan eletään, lakia noudattaen ja uhreja uhraten, rukoillen ja parannusta tehden.
eikö silloin ole paljon mahdollista, että ensimmäisillä juutalaisilla Jeesukseen uskovilla ei myöskään ollut mitään oppia.
juutalaisia kun ovat.
vaan Opetus - Opettaja ja opetus, Didakhee kreikaksi.
Uusi testamentti ei ole samaa mieltä, että juutalaisuudessa ei tunneta oppia.
on mielenkiintoista koettaa käsittää, mitä tuo sana sisältää evankeliumeissa ja muissa pyhissä kirjoituksissa.
Jeesusta kutsutaan arvokkaasti Opettaja tittelillä
Ja eräs kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, minä seuraan sinua, mihin ikinä menet".
Matteus 8:19
διδάσκαλος didaskalos, opettaja
Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt kavahtamaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia.
Mt 16:12
διδαχή didakhee
MikkoL:
Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.
Mt 22:33
sama sana didakhee
Kirjoittanut: MarttiF
Hienoa!
Patu on rohkealla ja asiallisella tyylillään tarttunut tiettyyn spiritualismin henkeen, joka on puhunut täällä myös aika röyhkeällä suulla.
Se ei ole mielestäni mitään muuta kuin jatkoa sille samalle toteamukselle, ettei Pyhä Henki ole irti Jumalan sanasta, eikä liioin meidän kokemuksemme Kristuksen läsnäolosta.
Kun luen tuota Augustinuksen "elämäkertaa" kiinnittyy huomio siihen, että jo 300-luvulla alkoi opillinen harhaisuus vahvistua.
Sellaiselle, joka ei ole joutunut yöllä ja päivällä taistelemaan Jumalan vihaa ja pyhyyden vaatimuksia vastaan, ei oppi tietenkään ole minkään arvoinen. Sitä on niin kiva seurustella pitkin päivää Jeesuksen kanssa, ja jättää näille reppanoille se opin kanssa seurusteleminen. Siitä kiva vaikka vähän veetuilla, varsinkin kun peesaaja vahvistaa.
Kristityn kokemuksista se lienee kiinni. Kun Jumalan koko pyhyys ja ankaruus vyöryy päälle, on Jeesus silloin aika kaukana. Eikä Herra tule hädänalaista yhtään lähemmäksi kun Kiirunan Drei Weise saapuvat seimen luokse.
Silloin oli hienoa kohdata niitä, joilla Oppi on ollut selvä.
Ne olivat tähdenlentoja, ja usein heidän sanansa tuntui epäuskottavalta.
Vielä 30 vuoden jälkeenkin muistan jonkun rukoushuoneen pihalla sanotun lauseen, josta todellinen tie Kristuksen luo löytyi - löytyi siitä huolimatta, että Jeesuksesta kyllä puhuttiin koko ajan.
Tämä on tietysti täysin arvotonta sellaiselle, joka koko ajan ja ilman mitään kriisiä sydämessään, on istunut Jeesuksen sylissä.
300-luvun katolisessa kirkossa alettiin suosia askeesia.
Ihmisiä vihittiin pysyvään askeesiin ja selibaattiin. Myös autiomaan yksinäisyyteen alkoi paeta ihmisiä etsimään mielenrauhaa. Eugarios Pontoslainen varoittaa demoneista, jotka askeetin tulee voittaa. Tietty laji demoneita panee päähän ajatuksen, jonka mukaan tulisi ottaa vaimo ja ruveta isäksi eikä heittää aikaa hukkaan näkemällä nälkää ja tappelemalla synnillisiä ajatuksia vastaan.
Kirjoittanut: mama
Niin.
Alan tosiaan vähitellen ymmärtää, että on uskovia, joiden elämässä ei Jeesuksella ole mitään tekoa.
Se on ollut minulle aikamoinen sokki.
Tietona, eli oppirakennelmana siitä, miten pelastus ja vanhurskautus tapahtuu, Jeesuksen ristinkuoleman merkitys tuntuu olevan peruukissa.
Aina yhtälailla mykistää se, miten opillisiksi itseään kutsuvat pilkkaavat elävää Jeesusta.
Aivan samalla tavoin se tapahtui 2000 vuotta sitten.
Ne oli veriset peesajaiset.
Silloinkin oli kyse uskosta, ei näkemisestä. Silloinkaan eivät kaikki uskoneet lihaksi tulleeseen Sanaan.
Kirjoittanut: MikkoL
jatkan tätä Uuden testamentin oppi sanan opiskelua:
Jeesus hämmästytti opillaan:
Ja he hämmästyivät kaikki, niin että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? Uusi, voimallinen oppi! Hän käskee saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat häntä."
Jeesus hämmästytti ajamalla riivaajan ulos.
vahva yhdistelmä Markus 1:27
Oppi, jossa on voima!
sama kreikan sana didakhee tässäkin
Kirjoittanut: MarttiF
Kiitos Autuuden Opin,
joka minulle, kuten veljelleni Latelle,
on ollut se unohtunut tie,
tasainen ja suora Kristuksen luo,
tunnen eläväni Vapahtajani kanssa joka päivä,
elämäni ratkaisuissa ja
elämäni vaivoissa ja ahdistuksissa.
Sellaiselle, joka tältä sydämen maanjäristykseltä on säästynyt,
Oppi on kuin se taskukello,
jonka Sara Wacklinin mukaan
kaksi maalaisäijjää löysi
Oulun kadulta joskus 1790-luvulla:
Ottivat kellon maasta ja pistivät korvalleen vuorollaan kumpikin:
- katsos kuinka se panee!
- katos mokomaa!
- se on Perkele!
Sanoivat ja löivät kellon säpäleiksi!
Kirjoittanut: MikkoL
että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.
Luk 1:4
Asiat, joita on opetettu.
sana "asia" on tässä kohtaa alkukielessä kreikan "Logos"
sama kuin Johanneksen evankeliumin alussa Sana tuli lihaksi "Logos"
sana "opetettu" on tässä kohtaa alkukielessä kreikan "kathekeoo"
katekismus!
Kirjoittanut: MarttiF
Kesällä varsinkin kannattaa katsoa mihin istuu.
Syli on lämmin, mutta sydämen kivi on kylmä ja siitä saattaa saada alapäähän taudin.
Jeesuksen sylistä ei jaeta
Festuksen ja Pilatuksen tuomioita,
tuomarille on marmorista tehty istuin.
Se voi vielä talvella olla niin kylmä että ruumis jäähtyy sydäntä myöten.
Kirjoittanut: MikkoL
jännä toi MarttiF tapa katsella nettiruukkua.
onhan täällä raamattupiirissä vuosien varrella porukalla käyty läpi apostolinen, nikealais-konstantinopolilainen, athanasiuksen espanjalainen, khalkedon, kappadokian trinitaariset isät, Basileios Suuri, augsburgin tunnustus, lutherin elämän tapahtumia, englannin uskonpuhdistus, vähä ja iso katekismus, svebiliuksen katekismus, herrnhutilaisuuden synty, laestadiuksen elämä, vapaakirkkojen kasteopetus,
että on sitä oppia hiukan ollu esillä
vaan toi Jeesus nimi
mites se noin aiheuttaakaan esikoislestadiolaisuudessa onkelmaa
olen kuullut luotettavalta taholta, että perus-essu häpeää lausua nimen Jeesus.
tähän aion osaltani kyllä tarttua - koska tuollaisen perus-essun nimi voi hävettää Kristusta, kun Hän tulee kunniassaan.
näin on näet kirjoitettu.
on vähän augustinuksestakin ollu juttua
Kirjoittanut: Rami
MikkoL: "eikö silloin ole paljon mahdollista, että ensimmäisillä juutalaisilla Jeesukseen uskovilla ei myöskään ollut mitään oppia.
juutalaisia kun ovat.
vaan Opetus - Opettaja ja opetus, Didakhee kreikaksi."
Kyllähän jokaisella opettajalla opettaessaan joku oppi on. Tosin se saattaa tänä pyhänä olla jossain kohtaa erilainen kuin ensi pyhänä. (jopa saman saarnan aikana)
Tällainen epävarmuus opissa aiheuttaa sekaseuraisuutta ja epävarmuutta seurakunnassa.
Luulisi, että Jumalalla on kaikissa opillisissa asioissa ollut selvä tietty tarkoitus, jonka Hän on ilmoittanut raamatussa. Voidaanko väittää, että seuraan Jeesusta, jos uskoni ja elämäni ei ole sinne päinkään mitä sana opettaa?
Toisaalta, ei pelkkä opin ulkoa osaaminen varmaan pelasta ketään, jos sana ei ole tullut eläväksi omalla sydämellä.
Kun kukaan ei varmaankaan kaikkea opista käsitä pilkun päälle oikein, niin herää kysymys, mikä riittää pelastukseen?
vaan ei nää mikään oo mitään
meidän viisaamme ja oppineet ja oppimme
ja oma viisautemme
tutkimaton on Jumalan viisaus
ja kaikki ihmisen oppima, Pyhän Hengen opettama, kalpenee kun Aurinko alkaa loistaa täydeltä terältä
on vain yksi nimi, nimi yli kaiken mitä taivaassa ja maan päällä on
Jeesus
ei että se evankeliumi
Paavalin kautta ilmoitettu
Lutherin uudelleen löytämä?
kuka sen Paavalille, juutalaiselle jästipäälle opetti?
Jeesus itse
kuka sen Lutherille, saksalaiselle härkäpäälle opetti?
Jeesus itse
kuka sen sinulle opetta, sinä viheliäinen syntisäkki?
Jeesus itse
mutta takaisin pyhään Raamattuun. Johanneksella on useampia kohtia, jotka liittyvät tähän:
Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.
Joh 6:45
Jumalan opettama - didaktos
Isältä oppinut - didakhee
Kirjoittanut: MarttiF
Joo, Rami puuttui aiheeseen. On ollut hienoa, kun eräät opettajat ovat olleet opillisesti selvillä.
Muistan, kuinka AH kerran Tampereella veti opillista linjaa ja lakaisi edes hiukan evankeliumia roskan alta esiin. Siitä syntyi pieni mellakka saarnapöntön eteen. Suurinta meteliä pitivät vesselit, jotka siellä nytkin kuuluvat pitävän valtaa.
Olen myös kiitollinen siitä, että olen voinut kuulla OS:n opillisesti selkeää opetusta.
Kirjoittanut: MikkoL
Didaktiikalla tarkoitetaan nykykäsityksen mukaan opetuksen ja oppimisen kasvatustieteellistä tutkimusta. Sen keskeisin alue on kouludidaktiikka.
Yksinkertaistettuna didaktiikka tarkoittaa oppia opetuksesta vrt. pedagogiikka, joka tarkoittaa oppia kasvatuksesta.
Termi didaktiikka pohjautuu kreikan kieliseen sanaan didascalia, joka tarkoittaa opetusrunoa.
Didaktiikasta käytettiin 1970-luvulle asti suomennosta opetusoppi. Nykyään suomennosta näkee harvemmin käytettävän.
Yksi vakiintuneimmista tavoista luokitella didaktiikkaa on jakaa se opetustapahtuman tutkimiseen, oppimisen tutkimiseen eli opetusmenetelmäoppiin ja opetussuunnitelman tutkimiseen eli opetussuunnitelmaoppiin.
Didaktiikka käsittelee useita eri oppimisteoreettisiä näkökulmia. Tällaisia ovat mm. behaviorismi, kognitivismi, konstruktivismi ja situationaalinen konstruktiovismi.
pedagokiikka on kasvatustiede
suomalainen wikipedia
Mutta kun jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jeesus ylös pyhäkköön ja opetti.
Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?"
Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.
Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.
Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.
Joh 7:14-18
Johannes on tässä ainutlaatuinen evankeliumien joukossa.
Kristuksen oppi on Jumalan antama oppi.
"onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani."
Jeesus
didakhee - oppi
Alkukielessä ihmettelevät kaverin Raamatun tuntemusta, kun ei ole saanut oppia - kreikan manthaneo jonka taustalla on matheo, oppia, ymmärtää.
siitä mathematics...
millainen lienee ollut Jeesuksen matikan taito? kun ei ollut kouluja käynyt...
no eivät olleet Hänen galilealaiset seuralaisensakaan kouluja käyneet, tuskin edes kansakoulun perusoppimäärää...
"Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa."
Apt 4:13
koulunkäymättömiä - kreikan agrammatos
ei ollu juuri kielioppia (grammatiikkaa) tullu luettua siellä kalavesillä...
ja aina paranee
oppimattomia
kreikan idiotes
joten voisimme kääntää kansankielelle
havaitsivat heidän olevan koulujakäymättömiä idiootteja
eikös tähän kaadu aika lailla sellainen ajatus, että ymmärtämällä uskonpuhdistuksen ajan tohtori Martti Lutherin opetusta, pelastutaan?
ehkä ei sitä kukaan väitä
minä väitän, että nämä koulujakäymättömät idiootit hämmästyttivät kaikkein oppineimmat Jerusalemin viisaat miehet
koska Pyhä Henki tuntee Isän Jumalan viisauden, joka on Jeesus
ja näinhän se sitten esikoisten kansanherätyksen parissa menee
ei tartte lukea teologiaa
ei tartte tuntea Kristityn vapautta tai Isoa Katekismusta
ei tartte tuntea kolminaisuusopin hienouksia
parempi ettei lue jumaluusoppia ja rupea viisasteleen
kun Pyhä Henki tietää kaiken ja antaa täyden viisauden ja tiedon
ei ihmisen tartte opiskella, oppia, vaan on täysin oppinut kun saa Hengen
etenkin saarnaajat.
ja niin apostoli Paavali kirjoittaa
viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja, sillä ihmiset ovat silloin ... tomppeleita
Kun nyt käskynhaltija näki, mitä oli tapahtunut, niin hän uskoi, ihmetellen Herran oppia.
Apt 13:12
Herran oppi
τη διδαχη του κυριου
tee didakhee tou kyriou
suomeksi kaiketi Kyrioksen didakhee
:-)
Kirjoittanut: MarttiF
Augustinuksen mukaan armo tarkoittaa sitä, että Jakob valitaan, mutta ei Esauta. Veljesten omilla valinnoilla ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen.
Paavalin mukaan Jumala on kuitenkin täysin oikeudenmukainen. (Room 9:13-20)
Kirjoittanut: MikkoL
Ja he ottivat hänet ja veivät Areiopagille ja sanoivat: "Voimmeko saada tietää, mikä se uusi oppi on, jota sinä ilmoitat?
Apt 17:19
uusi oppi: kainee didakhee
suomeksi kaino didaktiikka
vai onko?
Mutta kun hän näin puolustautui, sanoi Festus suurella äänellä: "Sinä olet hullu, Paavali, suuri oppi hulluttaa sinut".
Apt 26:24
tässä on alkukielessä kyllä toinen ajatus - ei ole kyseessä "suuri oppi".
KR 1992 kääntää ajatuksen oikein suomeksi
Paavalin näin puolustautuessa Festus sanoi kovalla äänellä: "Paavali, sinä olet järjiltäsi! Kirjaviisaus on sekoittanut pääsi."
alkukielessä on tässä tosiaan tuo "paljo opiskelu" tekee sinusta hullun (kr mania ... maanikko)
niin että meillä on Jeesuksen seuraajissa siis koulujakäymiä idiootteja ja niin paljon kirjoja lukenut, että roomalainen maaherra pitää häntä seinähulluna.
esikoisilta voimme siis kysyä kohteliaasti, ketä Jeesus on käyttänyt kirkossaan enempi - oppimatonta Pietaria vai huippuoppinutta Paavalia?
vastaus taitaa olla "molempi parempi"
Luther oli tohtori ja Vanhan testamentin professori.
ei oppi häntä ojaan kaatanut
(tässä ilmauksessa sana oppi on mielessä oppiminen, lukeminen, grammatika)
Roomalaiskirjeessä ei juurikaan esiinny sana "oppi". oisko vain yhdessä kohdassa?
"Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä."
Room 16:7
oppi - didakhee
jonka olette oppineet
manthano (matheo)
Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
1 Kor 1:21 KR 1938
"oppinut tuntemaan Jumalaa"
tässä on kreikassa väkevä sana, jota ei ole helppo suomentaa - ginosko
Herra Opin, Didakheen, sijasta Paavalin kirjeessä astuu esiin rouva Sofia
viisaus on kreikan sofia
"sofian sohva" jne suomessa...
sofistiikka, viisauden etsintä (ja Lutherin mielestä viisastelua)
Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
"Älä tartu, älä maista, älä koske!"
- sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
Kol 2:20-22
tarkoitettu ... ihmisten käskyjen ja oppien mukaan
käsky - tässä olevan kreikan sana entalma on "uskonnollinen määräys"
oppi - didaskalia
Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.
Siihen hän on myös kutsunut teidät meidän evankeliumimme kautta, omistamaan meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden
Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme.
2 Tess 2:13-15
pitäkää kiinni ... opetuksista
tässä on alkukielessä aivan toinen sana kuin "oppi"
paradosis - perinne, isien perinnäissäännöt
παραδίδωμι paradidomi antaa, siirtää
tätä kantsii tutkia tarkemmin...
Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin, tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät.
Mutta me tiedämme, että laki on hyvä, kun sitä lain mukaisesti käytetään ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja syntisille, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille,
10. haureellisille, miehimyksille, ihmiskauppiaille, valhettelijoille, valapattoisille ja kaikelle muulle, mikä on tervettä oppia vastaan -
autuaan Jumalan kirkkauden evankeliumin mukaisesti, joka on minulle uskottu.
1 Tim 1:6-11
"tervettä oppia vastaan"
tässä katsotaan pikemmin vaellusta kuin mitä sydämessä, päänupissa ja peruukissa on
hygiaino didakhee
suomeksi siis hygieeninen didakhe
terveellinen oppi
Timoteuksen hommana oli Efesossa kieltää eräitä levittämästä väärää oppia, torjua tarinoita ja loputtomia sukuluetteloita.
1 Tim 1:3
"vieraat opit" ovat tässä alkukielessä heterodidaskalo
lähinnä kai mielessä "toisenlaista oppia"
ei aitoa ja alkuperäistä vaan jotain muuta
tämä kai on esiskoistenkin suurena huolena, ettei opeteta "toisenlaista oppia" vaan sitä alkuperäistä, joka Ruotsin Lapissa on Jumalan armosta saatu käsittää rovastin kautta.
hetero-didakhee ... jännä ilmaus
Kaikki, jotka ovat orjina ikeen alla, pitäkööt isäntiänsä kaikkea kunnioitusta ansaitsevina, ettei Jumalan nimi ja oppi tulisi häväistyksi.
1 Tim 6:1
Jumalan nimi ja oppi
väkevä ilmaus!
nimi - onoma
oppi - didaskalia
tuossa siis vaellus on Jumalan nimen ja opin kunniassa pitämistä, palvelijoiden rähinöinti keskenään tuo häväistystä sekä Jumalan nimelle että opille.
onneksi me täällä osaamme keskustella opista niin, että ulkopuolistenkin silmissä keskustelu on arvokasta ja Jumalan nimen ja opin kunniaksi! (etenkin minä...)
Kaikki, jotka ovat orjina ikeen alla, pitäkööt isäntiänsä kaikkea kunnioitusta ansaitsevina, ettei Jumalan nimi ja oppi tulisi häväistyksi.
Mutta ne, joilla on uskovaiset isännät, älkööt pitäkö heitä vähemmässä arvossa sentähden, että he ovat veljiä, vaan palvelkoot heitä sitä mieluummin, koska he ovat uskovia ja rakastettuja ja harrastavat hyväntekemistä. Tätä opeta ja tähän kehoita.
Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen, niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymyksien ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja, alituisia kinastuksia niiden ihmisten kesken, jotka ovat turmeltuneet mieleltään ja totuuden menettäneet ja jotka pitävät jumalisuutta keinona voiton saamiseen.
1 Tim 6:1-5
Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen
1 Tim 6:3
meille jo tutuksi tullut sana opettaa "muuta oppia" - heterodidaskaleo
jumalisuuden mukainen oppi - didaskalia kata eusebeio
jumalisuus, vanhurskaus
oppi, joka on vanhurskauden mukainen
tässäkin katse on siis vaelluksessa, jossa oppi näkyy
Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut,
ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.
2 Tim 3:14-17
myös toisessa Timoteuskirjeessä Jumalan Sanan kehoitus kohdistuu opitun pitämiseen, kristillinen vaellus mielessä.
Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
2 Tim 4:3-4
ihmiset eivät "kärsi tervettä oppia", siedä sitä kuulla, vaan tahtovat oppia omien himojensa vapauttamiseksi.
terve oppi on tässä taas hygieeninen didaktiikka...
tarut ovat tässä mythos, myyttejä
Tiituksen kirjeen alussa yhdistyy myös terve oppi ja jumalinen vaellus. laitan koko luvun.
Mutta sinä puhu sitä, mikä terveeseen oppiin soveltuu:
vanhat miehet olkoot raittiit, arvokkaat, siveät ja uskossa, rakkaudessa ja kärsivällisyydessä terveet;
niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niinkuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvojia, voidakseen ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa, olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana pilkatuksi tulisi.
Nuorempia miehiä samoin kehoita käyttäytymään siveästi.
Aseta itsesi kaikessa hyvien tekojen esikuvaksi, olkoon opetuksesi puhdasta ja arvokasta ja puheesi tervettä ja moitteetonta, että vastustaja häpeäisi, kun hänellä ei ole meistä mitään pahaa sanottavana.
Kehoita palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille mieliksi, etteivät vastustele, etteivät näpistele, vaan kaikin tavoin osoittavat vilpitöntä uskollisuutta, että he Jumalan, meidän vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat.
Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.
Titus 2
tässä saattaa jonkun niskakarvat hieman alkaa nousta, ja otsa mennä uhkaavasti ryppyyn
mitä tämä Tiituksen kirjeen "hygieeninen, terve oppi" oikein on, jossa puhutaan vain jumalisesta vaelluksesta ja kansasta, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
eikös tässä ole kirkas evankelinen oppi ihan hukassa.
eikös tämä ole kuin esikoislestadiolaisen partiolaisen käsikirjasta?
neuvoja ja ohjeita vaellukseen tässä kristillisyydessä, ettei Jumalan Sana ja nimi ja oppi pilkatuksi ja häväistyksi tulisi tekojemme kautta?
Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut.
Ti 3:10-11
αἱρετικός haireitikos, hereetikko
Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
Ja niin me tahdomme tehdä, jos vain Jumala sallii.
Heb 6:1-3
"Kristuksen opin alkeet" tässä on sanat arkhee Logos ... arkkitehti, arkkipiispa, arkki-oppi
Johanneksen evankeliumin alussa Logos - Sana tuli lihaksi
"oppi kasteesta" didakhee
Kirjoittanut: MarttiF
>>>jännä toi MarttiF tapa katsella nettiruukkua.
onhan täällä raamattupiirissä vuosien varrella porukalla käyty läpi apostolinen, nikealais-konstantinopolilainen, athanasiuksen espanjalainen, khalkedonin trinitaariset isät, augsburgin tunnustus, lutherin elämän tapahtumia, englannin uskonpuhdistus, vähä ja iso katekismus, svebiliuksen katekismus, herrnhutilaisuuden synty, laestadiuksen elämä, vapaakirkkojen kasteopetus,>>>
Ei tämä minusta niin jännältä vaikuta.
Onhan täällä monet kerrat Mikon suulla sanottu "seuraa sinä oppia, minä seuraan Kristusta" - aivan kuin nämä kaksi olisivat toisensa poissulkevia.
On täällä tosin sanottu monta kertaan niinkin, ettei Jumalan sanaa tarvita, kun pelkkä Jeesukseen uskominen riittää.
Kirjoittanut: MikkoL
Älkää antako monenlaisten ja vieraiden oppien itseänne vietellä; sillä on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta eikä ruuista, joista ne, jotka niitä menoja ovat noudattaneet, eivät ole mitään hyötyneet.
Hep 13:9
vieraat opit - xenos didakhee
xenofobia - vieraiden pelko
Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus.
Ottakaa vaari itsestänne, ettette menetä sitä, minkä me olemme työllämme aikaansaaneet, vaan että saatte täyden palkan.
Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika.
Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi; sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalliseksi hänen pahoihin tekoihinsa.
2 Joh 1:7-11
kaikissa kohdissa Toisen Johanneksen kirjeen varoituksissa opista on tuo meille jo tuttu kreikan sana
didakhee
Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua.
Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan.
Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa;
ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan.
Mutta teille muille Tyatirassa oleville, kaikille, joilla ei ole tätä oppia, teille, jotka ette ole tulleet tuntemaan, niinkuin ne sanovat, saatanan syvyyksiä, minä sanon: en minä pane teidän päällenne muuta kuormaa;
pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen.
Ilm 2:20-25
melkoisen ankaraa opillista rajankäyntiä Ilmestyskirjan Jeesus tässä käy
tappamalla tapan Isebelin lapset...
oppi sana on tässä hurjassa kohdassa myös tuo kreikan didakhee
noh niin
siitähän tuli melkoinen Uuden testamentin pikaselaus, meinaa ihan hengästyä
Oppi esiintyy kyllä läpeensä, ja hyvin rikkaassa ja monipuolisessa merkitysten kokonaisuudessa Raamatun ihmeellisessä aarrearkussa
"seuraa sinä oppia, minä seuraan Kristusta" - aivan kuin nämä kaksi olisivat toisensa poissulkevia.
joo, et oikein tuosta lauseestani tykännyt ja nythän se on helppo ottaa erikseen siitä tilanteesta.
olisko näistä apua?
-------
Palstalta ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme 2”
Kirjoittanut: Lauri Kosonen, 08.03.2010 19:33
Mikko, unohdit kokonansa, että tornikokemus toi Lutterista esiin ennen kaikkea Opin. Oppinsa lävitse hän julisti Kristusta, ei miten tahansa.
Kirjoittanut: Lauri Kosonen, 08.03.2010 20:38
Mutta oppi on tie Kristuksen luo. Mää pidän kiinni siitä opista, koska olen sen armosta saanu.
Kirjoittanut: Patu, 08.03.2010 21:58 Minusta mikkoL sanoit aika pahasti Latelle:
"elä sinä Opin kanssa. minä kuljen Galilean miehen seurassa" Ikäänkuin kristillinen oppi olisi ja siinä eläminen olisi jotain muuta kuin Kristuksen kanssa elämistä.
Vai tarkoititko, ettei Latella ole
kristillistä oppia, vaan jokin jumaloitava ei Kristusta kirkastava
oppi?
Kirjoittanut: Lauri Kosonen, 08.03.2010 17:28 Miten sä kuvittelet kenenkään pääsevän irti eslest opillisesta sekametelistä jos oppikeskustelu yrinasioista kaadetaan tällai? Mieti joskus.
Palstalta: Mitä tapahtui Olavi Simolinille? 2
Kirjoittanut: Tapsa, 18.03.2010 10:10 Vicar: "Jeesus ei tuonut myöskään mitään varsinaista oppia esille puheissaan. Hän eli sitä."
Erinomainen havainto! Kolme vuotta sitten kävin Luther-säätiön jumalanpalveluksessa, sen jälkeen nyt tänä vuonna olen käynyt kaksi kertaa, siis Lahden Luther-säätiön jumalanpalveluksessa. Kuten arvata voi, oppi on erityisen tärkeä asia siellä. Luther-säätiössä oppia ja Kristusta ei voi erottaa toisistaan, siellä keskustellessa ne ovat täysin kimpassa. Tästä voisi tehdä saman päätelmän: He elävät siitä.
Palstalta: Jesaja 26
Kirjoittanut: Haamul, 17.03.2010 16:02
Kyllä vain, MikkoL, vesi meidät nytkin pelastaa, kasteena...
Mutta tietysti on oltava opin alkeet selvillä: mitä Kaste tarkoittaa.
Kaste tarkoittaa Jeesuksen sovintoveren pisaroita, jotka ovat maan tomun kostuttaneet Getsemanessa ja Golgatalla.
Ilman uskoa Kaste ei tietenkään ketään pelasta. Kuten hyvin tiedät.
Kasteen pelastavasta voimasta paljonkin tekstiä.
Kirjoittanut: Patu, 22.03.2010 15:18
Ymmärrän kyllä MikkoL tarkoituksesi saarnata parannusta siitä, että pitäisi myös uskoa kasteen sakramentissa välitettyyn armoliittoon.
Ilman uskoa ei mistään ole iloa. Olisi kuitenkin toivottavaa, että tällainen parannussaarna ei himmentäisi tai sumentaisi jo kasteessa saatua lahjaa, vaan että ymmerrättäisiin sekin ilon ja voiman lähteeksi Jeesuksen seuraamisessa.
Palstalta: Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät
Kirjoittanut: Haamul, 24.03.2010 20:23
Tai tietysti tavallamme julistammekin sitä Kastettu Autuas-PISTE -oppia.
Niinkuin joku Huoltoasemalla osuvasti totesikin, näinhän asia on:
"Autuaaksi tulemisen jälkeen on piste"
Eihän siihen mitään lisättävää ole.
1.Kor.1:30: "Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi."
Hänet on meille annettu viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.
Kirjoittanut: MarttiF
Täällä on muuten veivattu sitäkin napolitanoa, ettei sillä, joka roikkuu opissa, ole mitään Jeesustakaan - muuta kuin jossain kirjahyllyssä.
Sain ilokseni tänään Suomen Teologisen Instituutin äänenkannattajan Kulmakivi. Henrik Perret siinä kirjoittaa:
"Jeesus ei sano, että "joka uskoo hänen, saa iankaikkisen elämän", vaan: "Totisesti, totisesti minä sanonen teille; joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään" Joh 5:24.
Perretin mukaan me emme pysty innostamaan itseämme emmekä skarppaamaan niin, että olisimme vähän aktiivisempia kuin aikaisemmin .
Menen nyt erään UT exegetiikan proffan kanssa kahville. Puhelemme opista ja raumalaisista jaarituksista. Pahoittelen pientä katkoa teksintuotannossa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)